Voi epävarmuus!

Samalla tavalla kun ostajilla on varmasti hevoskauppojen järkevyyttä miettiessään juu/ei-vaiheita, on itsellänikin myyjänä samanlaisia. Mitä jos kuitenkin pitäisin itellä, ottaisin vuokraajia jotka huolehtii liikutuksesta ja itse ratsastan vähemmän. Vaikkei ajallisesti olekaan yhteistä taivalta niin kovin pitkään takana, on niihin muutamiin vuosiin silti mahtunut paljon! Olenko sittenkään valmis luopumaan kaikesta vain siksi, etten pysty ratsastamaan Vellerillä enää niin aktiivisesti? Melko pinnallinen syy jos totta puhutaan.

Vaikka Veller on Suuri Persoona ja tietenkin aivan älyttömän tärkeä, en voi silti sanoa etteikö joskus tulevaisuudessa joku toinen voisi olla samanlainen. Tottakai voi.

Sitten on niitä vähemmän tärkeitä seikkoja, mutta jotka kuitenkin tälläisen kolmenkympin kynnyksellä olevan varhaistädin vaa'assa jonkun verran painavat, jonka elämän tärkeimpiä asioita ovat olleet suuret ja pienet karvalapset ennen vähemmän karvaista lasta... Tuleeko se olemaan kenellekään yhtä tärkeä kuin se on ollut minulle? Rakastetaanko sitä niin paljon, ymmärretäänkö sen hölmöjä juttuja? Vastaus näinkin kaikkiin on varmasti myönteinen, mutta nämä nyt vaan on niitä ajatuksia joita päässä toisinaan pyörii. Luopumisen tuska on valtava. Toisaalta ajatus tuntuu helpottavalta ja vapauttavalta, toisaalta jollain tapaa tyhjältä. Mitä sen jälkeen?

Aina ei ole pakko jaksaa.

Ja painaahan tässä asiassa sitten monta muutakin asiaa. Oma jaksaminen ja ehtiminen. Rahallisesti pärjääminen. Näiden kaikkien yhteissumma. Rahat vähissä, paikat kipeenä, aika kortilla, lapsen uhma, kuka jaksaa olla lapsen kanssa? Paljon kaikkia tekijöitä joiden ajatteleminen ahdistaa jo nyt vaikka mitään näistä ei ole vielä edes toteutunut. Mutta koska jään hoitovapaalle, tulevat tuloni olemaan sen verran pienet että kaikki menot pitäisi tarkkaan laskea. En ole siihenkään valmis. En ole mihinkään valmis!

Sen kuitenkin tiedän, vaikka ajatukset vaeltelevat miten sattuu ja tulee näitä myyn-en myy-myyn sittenkin-no en taida-ajatuksia, että jos Veller sinne jää mihin se on koeajalle menossa, on paikka kuitenkin hevoselle hyvä.

Suokki-Satu liikkeellä taas!

Tikru.

Oltiin sovittu Maijun kanssa maastolenkki täksi päiväksi, itselläni alla lauantainen lainaratsu Tiikeri. Suurin osa lenkistä meni kävelten, menomatkalla ravattiin parit pätkät tien reunassa missä vaan oli vähän pehmeämpää ja ne meni ihan hyvin. Käännyttiin yhdelle metsälenkille missä olen viimeks mennyt Vellerin kanssa talvella ja Tanja oli Lasse-ruunan kanssa näyttämässä reittiä. Tiikeri on selvästi saanut lenkkeillä siellä useamman kerran, askel reipastui heti kun päästiin sille tielle ;)

Otettiin taas ravia, Vellerillä oli vauhti päällä ja sehän vaikutti Tiikeriin samantien. Se kun ei tykkää että kukaan menee ohi (paitsi Lassen kanssa se kuulemma luovuttaa heti) joten sain kokea pienen pätkän vähän reippaampaa ravia josta muistui heti mieleen kivat vanhat raviajat. Laukallekin Tiikeri hyppäs ja juttelin sille vaan mukavia ja rauhottelin, suuhun ei sovi jäädä roikkumaan. Veller jäi taakse ja Tiikerikin himmaili. Jatkettiin käyntiä ja loppumatkasta otettiin vasta uudestaan vähän ravia joka sujui jo vähän paremmin :) Sports Tracker oli päällä ja tässä ois lenkkifaktaakin vielä alla. Loppumetreillä Tiikeri ilmoitti että ois pissahätä, muttei sieltä tullut mitään kuin vasta tallissa, onneks oltiin pesupaikalla ;)

Hevosmessuilla ja suokilla lainaratsuilua.

Meillä oli täällä Laitilassa tänään hevosmessut. Minut pyydettiin sinne ER-yhdistyksen pisteeseen emännöimään ja kertomaan rodusta siitä kiinnostuneille. Sinne piti rotukavalkadiin tulla ER-tamma Eidan jota Sari oli ahkerasti eilen illalla putsannut ja puunannut, mutta tänään Eida ei sitten tullutkaan paikan päälle. Sari ilmoitti, että tulevat ilman hevosta johon vastasin et käyvät hakemassa Vellerin kyytiin, asuvat samalla suunnalla ja meidän talli oli parinsadan metrin pituisen koukkauksen päässä ihan matkan varrella. Täysin valmistelematon Veller haettiin kyytiin toinen kylki kuraisena tarhasta, Sari löysi tallista suitset ja harjakassin ja sopivasti siihen ER-yhdistyksen pisteen eteen sitten ruuna parkkeerattiin tarkoituksena siistiä ja selvittää tukka ja hevonen muutenkin. Ehdin vain selvityssuihketta suihkimaan otsatukkaan kun jo kaiuttimista kuulin nimeni mainittavan ja meitä kutsuttiin johonkin. Kuka kutsuu, mistä ääni ees tulee, mihin pitää mennä?? No toisessa päässä oli meneillään varusteiden sovitusluento ja sinnehän Velleriä kaivattiin sovituskappaleeksi. Luennoitsija Anu Uusinarkaus sovitteli selkään satuloita ja kertoi minkä mallinen Veller on sekä näytti mitä satuloista katsotaan kun niitä sovitetaan. Tuli kehuja että Vellerillä on ainakin aina ollut sopivan levyinen satula koska sillä ei ole mitään lapakuoppia :) Ja tulipa kommenttia myös että mulla on ihan likainen hevonen! No on kai kun se tarhasta käytiin kiskasemassa mukaan eikä kukaan oo sitä ehtinyt vielä ees harjata :D Sovittelujen jälkeen takas omaan pisteeseen ja pääsin siistimään Vellerin edes vähän edustuskuntoon.

Viereiseltä pisteeltä sain Amwayn suihketta lainaan jotta sain vähän sukkia siistimmäksi. Mulla vaan sattu olemaan pelkästään likaisia harjoja joten ei siitä kauheesti hyötyä ollut :P Vähän sentään kummiskin. Onneks Veller on kuitenkin sen verran perussiisti ja hyvässä karvassa et kunhan kurat sai pois ja harjalla sipasut päälle ni oli jo kiiltävä kaveri ja onnellisuuslaikut loisti. Sarin nakitin esittämään kavalkadiin ja tässä alla video siitä, olkaa hyvät! Ja vielä linkki niille jotka sitä eivät tästä pysty katsomaan:

http://www.youtube.com/watch?v=lhbK14ryCsA

Ikävien sattumusten takia jouduin lähtemään aamulla suoraan tallilta pienellä kiireellä tuonne messuille. Julius oli mukana ja itsellä ratsastuskamat päällä. Olin aamulla käynyt kokeilemassa meidän tallilta yhtä suokkia ja ratsastelin sillä kentällä. Oli jännää! Mut tosi kiva kaveri, jatkoa toivottavasti seuraa jos ei mitään erimielisyyksiä ilmene ;) Messuilla hyppäsin muuten just ylärajoissa olevan shettiksenkin selkään! Monien painostavien "käskyjen" jälkeen kylläkin. Ja ekat vastaukset multa olikin "enkä... no enkä mee!" Taisin puol minuuttia siellä istuskella ja ponin taluttaja heitti sillä pienen rinkulan ja kun uhattiin ravilla, loikkasin äkkiä alas selästä :D

Kiva hevospäivä tänään ja tosiaan tuon suokin kanssa oli niin mukava ratsastaa kun ei sattunut. Pitää kysellä sen omistajalta jos saisin siitäkin kirjoitella blogiin ja laittaa kuviakin.

Vaatimattomasti vaihtoja.

Yhdeksän päivän ratsastustauon jälkeen kipusin ratsuni selkään taas. Tarhassa se tuli toisesta päästä portille kun jäin siihen odottamaan, ihana mussu ♥ Edelleen talvikarvaa on varsinkin kyljissä ja kurassakin oli taas makoiltu joten olihan siinä sitä harjattavaa. Mut ei se haittaa, mukavaa yhdessäoloa, työnsä tuloksen näkee ja Vellerhän tykkää. Nyt en edes raastanut sillä kamalalla metallisualla vaan käytin Magic Brushia joka saatiin mätsäristä palkinnoksi niin ei Vellerinkään herkkä hipiä siitä sitten kärsinyt.

Mentiin kentällä, loppukäynnit käytiin tekemässä yhdellä metsälenkillä. Aika laukkapainotteinen treeni tänään, nostoja ja vaihtoja. Vaihdot "puolikkaan" raviaskeleen kautta kahdeksikolla laukaten. Noi sujuu meiltä niin hyvin, kerrankin voi jostain omasta suorituksesta olla tyytyväinenkin. Tai yhteisestä suorituksesta. Ja Vellerhän suorittais vaikka mitä kun osaa oikein ratsastaa. Multa se vaan ei suju. Se on hauskaa miten hevonen jonka on itse rakentanut, onkin oikeasti paljon hienompi ja osaavampi mitä itse on. Harjoitusravi on armollisempaa lonkille ja etenkin polville joten en kauheesti kevennellyt, alku- ja loppuravit vaan. Mentiin ravissa tosi kivaa serpentiinikuviota, ikäänkuin puolikkaita voltteja tms. Tai jonkunlaista kiemurauraa, miksiköhän sitä nyt vois sanoa... Lähdettiin kuten kiemurauralle, mut tehtiin kaarteista pienemmät ja ne loppui vähän ennen kentän puoliväliä. Veller oli kuin spagettia, niin meni mutkalle miten halusin :)

Talli oli hevosia täynnä joten tovi odoteltiin ulkona. Tai no... Jätin Vellerin odottamaan. Nostin vaan jalustimet ylös ja vähän vyötä löysäsin ja jätin tyypin tönöttämään pihalle. Hain tallista riimun ja narun ja köytin Vellerin pihassa seisovaan traikkuun kiinni. Otin varusteet siinä pois ja pian päästiinkin sisälle ja Veller sai suihkun. Rasvasin haarukset tervarasvalla, laitoin sitä hännäntyveen, vatsanaluseen, ryntäille ja leuan allekin. Ötömyrkkyä mulla on vanhassa Deetin suihkepullossa, siellä on laimennettua Absorbinen karkotetta mutta tosta pullosta on se suihkutusominaisuus rikki jotenkin joten jouduin kaatamaan sitä kädelle ja sillä tavalla sivelin sitte hevosen läpi. Vielä Helosan Solia kärsään ja Veller oli valmis takaisin tarhaan. Kauhee morkkis aina kun se jää siihen portille niin hylätyn oloisena seisoskelemaan ;(

Jos Veller tulisi myyntiin...

Mitenköhän helposti sen saisi myytyä ja mitä ihmiset tuollaisesta hevosesta olisivat valmiita maksamaan? Varusteineen, ilman? Varusteet käsittävät satulan, suitset, pari huopaa, pari riimua naruineen, muutama ulkoloimi ja kuivatusloimi. Sillees että nyt alkuun pääsee :)

Arvostavatko ihmiset sitä työtä mitä olen sen kanssa tehnyt vai pitäisikö sen olla samassa hintaluokassa kuin muutkin raskasvedot esimerkiksi Virossa?

Sen verran voin aukaista perusjuttuja, että Veller on koko minullaoloaikansa, eli 2v 9kk, ollut terve. Ei nuhaa, yskää, kuumetta, ontumisia, epäpuhtauksia, impparia, sädemätää jne. jne. Eläinlääkäriä on vaivattu vain rokotuksiin ja raspauksiin, raspaus sujuu rauhoittamatta. Sitä on hierottu ei-säännöllisesti ja aina ollut ihan ok. Jotain pieniä arempia kohtia, mutta niitähän taitaa löytyä vähän kaikilta hevosilta.

Vellerille sopii erittäin yksinkertainen ruokinta. Heinää, kivennäistä, pellavaa, suolaa. Pellavakaan ei välttämättä ole pakollinen, mutta tykkäähän vatsa siitä, Greenlinekin voi olla hyvä lisä muttei ole koskaan sitä saanut. Tuntuu vain, että moni sitä syöttää joten on varmasti ihan hyvä lisä sekin :)

On asiallinen käsitellä, tähän mennessä on tullut juttuun kaikkien erilaisten hevosten kanssa. On ollut orivarsojen kanssa, nuorten orien kanssa, ruunien, tammavarsojen kanssa, nuorten tammojen, aikuisten... IHAN kaikkien kanssa sopinut laumaan ja kaksistaan. Mikä ettei yksinäänkin mene, on tarhattu niinkin. Veller on seurallinen ja tykkää kun saa huomiota, mielellään tuntuu osallistuvankin kaikkeen puuhasteluun. Ei ole koskaan näyttänyt hapanta naamaa, irvistellyt, antanut hammasta tai koittanut potkia, edes uhkaillut ei ole.

Onhan Vellerissä huonojakin puolia, kengitys. Kengittäjästä riippuen pitää etupäätä varten rauhoittaa tai saattaa mennä ilmankin jos kemiat kohtaa. Kahdesta Domosedan-ruutasta riittää kolmeen kengityskertaan, annosta varmaan voisi pienentääkin jo, jolloin yhdestä ruutasta saa kahteen kengitykseen. Takapää menee ongelmitta ja ihan selvinpäin ja riittääkin että Domoa ruuttaaa kielen alle siinä vaiheessa kun kengitystä aloitellaan ja hommat alkaa takapäästä. Liian ronskeista ja "kova-otteisista" ns. asenteella kengittävistä ei pidä. Jos kengittäjä on rauhallinen eikä nosta jalkaa turhan ylös, menee etupääkin sujuvasti ilman mitään.

Maastovarma, ei kuitenkaan mikään robotti joten jos autolla kaahataan kovaa lähes kylkeä hipoen tai tulee isompia ajoneuvoja jotka nekään eivät näe vaivaa hiljentääkseen, saattaa jonkunlaista steppailua ja epäröintiä ilmetä. Tämän ainakin itse suon hevoselle, ei niidenkään tarvitse kaikkea sietää, etenkään ihmisten tyhmyydestä johtuvia seikkoja. Yksinään maastossa etenee rauhallisesti ja rennosti, kaverin kanssa voi vireystaso olla vähän korkeampi. Etenkin jos kaveri kävelee reippaammin, Veller ottaa pientä sipsutusravia  pysyäkseen samassa tahdissa. Toisinaan joku lenkkiseuralainen saattaa saada enemmänkin vipinää kavioon ja voi pikkujätti päästellä vähän reippaamminkin! Pysyy silti käsissä ja ihan korvat hörössä menee, eli ei ole kyse mistään haistattelukaahottamisesta ja ratsastajasta eroon pääsemisestä. Antaa vauhdin normaalitilanteissa alas ihan äänellä.

Tallissa on yksinään ihan ok sekä käytävällä että karsinassa. Kavereita saa tulla ja mennä, ei jää kaipailemaan niiden perään. Jos pidemmän aikaa joutuu karsinassa hengailemaan, niin saattaapa pistää pitkäkseen ja ottaa pienet torkut :)

Helppo ja vaivaton kaveri kaikenkaikkiaan, yhdeltäkään tallilta ei ole kuulunut valituksia käytöksestä tms. Päinvastoin, on enemmänkin hauskoja juttuja kuullut toisinaan.

Niin hallitsematonta menoa että..! NOT.

Ensin putsasin ja puunasin Velleriä pienen ikuisuuden tallissa. Suihkuttelin sheeniä ja selvityssuihketta ja letitin tukankin! Veller tykkää makoilla maassa ja vielä on paikkapaikoin sen verran märkää että kuraa jää jätkän kroppaan ja mulla on kuran irroittamiseen tosi hyvä työkalu. Veller tosin ei siitä enää tykkää kun sen karva on sen verran ohuempaa, jalkohin ei saa mennä sillä ollenkaan ja kroppaakaan ei ihan välttämättä tarttis raastaa... Mut no can do, sillä mennään koska sillä lähtee kurat niin hyvin. Saa Veller nyt vaan kestää jos kerta pitää siellä märässä maassa maata. Kuiviakin, ihan pöliseviä (!) kohtia kuitenkin ois myös tarjolla.

Lotan vanhoista suitsista oli otsapanta pidennettävänä ja pidennys tehtiinkin melko nopeasti! Jätin pannan tallille, että yksi tallilainen antais sen satulansovittajan (toppaaja, korjaaja, tekee nahkatöitä jne..) mukaan ja sinnehän se lähti. Ei mennyt montaa päivää kun tämä henkilö oli taas käymässä meidän tallilla, ainakin luulisin näin, ja otsapanta odottelikin eräänä päivänä Vellerin loimitelineen päällä :) Otsapannan lisäksi noihin suitsiin piti vaihtaa pidempi niskahihna, muut remmit onkin sitten Lottavainaan perintöä :) Annoin nämä joskus Outille kun hän oli tuore hevosenomistaja, muttei hänellä ollut niille käyttöä joten sain ne takaisin. Näihin kuuluu rintaremmimartingaalikin, ainakin rintaremmiosaa vois ihan muodon vuoks käyttää sitten kun Veller jossain vaiheessa hyppii jonkun kanssa esteitä ;) Lotalla oli joskus mustina ja ruskeina tämä setti. Ensin ruskeat kun oli ruskea satula. Sitten tuli musta satula ja onneksi Hööksiltä näitä vielä sai, kun pakko oli saada myös mustaan satulaan nämä! Mitenniin tykkäsin niistä joskus..? Ruskeana nämä kyllä ovat hienommat.

Ei käyty tekemässä kovin pitkää lenkkiä. Alkumatkasta erään talon pihalta tuli nainen kyselemään rotua ja korkeutta ja siihen tuli hänen miehensäkin. Jumituttiin siihen sitten juttelemaan varmaan yli puoleksi tunniksi :D Veller alkoi näyttämään jo kyllästymisen merkkejä ja lähti pikkuhiljaa pakittamaan sinne minne oltiin menossakin. Jatkettiin matkaa ja käännyttiin tuolle "baanailutielle". Elättelin toiveita että tänään ois ollut mun vuoro kokea vauhdin hurmaa Vellerin kanssa ja Sports Trackeriin ois saatu huimia lukemia huippunopeudesta ja mitä vielä.. Toi hevonen oli maailman eteenpäinpuskettavin! Laukkakin oli hitaampaa kuin kentällä varmaan ikinä... Höh. Ne on varmaan ne Karkin kärryt mitkä saa ton ihan höpöks. Pakko ryysiä niiden ohi ihan hulluna! Nappasin vähän videotakin kun oltiin tulossa takaspäin. Pari laukkapätkää. Hirrrvee menijä, ei voi laukata kotiin päin ollenkaan tai lähtee ihan hanskasta ja pysähtyy vasta tallinseinään ;)

Tässä linkki niille jotka eivät näe videota suoraan, mutta välttämättä haluavat sen katsoa ;)
http://www.youtube.com/watch?v=vQ8AiKhKBxU

Vähän vieraissa.

Oltiin noin 1,5h maastossa tänään. Itse menin Pekalla, Tanjan suokkiruunalla. Tanja tuli kärryillä Karkin kanssa ja Maiju, Vellerin vuokraaja, meni Vellerillä. Oli tarkoitus mennä kivasti ja rauhallisesti, vähän ravailla ja sillai. En laittanut Sports Trackeria päälle, se jotenkin unohtui kun olin niin fiiliksissä kun pääsin vieraalla ratsulla menemään :D Käytiin yhdellä ihan hyväpohjaisella tienpätkällä jossa Veller ja Pekka sit päättiki vähän revitellä... Tai oikeastaan Veller sen taisi aloittaa. Ihme sekopää! Kauhee ohittelumeininki ja sit en voinut päästää Pekkaa heti perään vaikka se ois tottakai ollut ihan täysillä heti menossa, vaan jouduin pidättelemään (melko surkealla menestyksellä) ja sitten se vasta haluski mennä! Onneks nää pojat vaan paahtaa menemään eteenpäin eikä tuu mitään ylimääräisyyksiä ni ei sentään tuu mitään selästäsuistumisia. Karkkiponi tuli sieltä jostain perästä sitten kun isot miehet ensin baanattivat edellä... :)

Joitain kertoja tuo sama toistui, yhtäkkiä Maiju vaan tuli Vellerin kanssa ohi ja painelivat laukalla jonkun matkaa. Viimeisen kerran Maiju vielä huusi takaa "Varo!", kun oltiin jossain peltojen keskellä suht' kapealla tiellä, ja sitten ne menikin ohi ja kuului vaan naurun räkätystä :D Joop.. Ja mä oon niin mukavana maastokaverina tota mainostanut. Ei lähde kisaamaan ja on enemmänkin käskettävä kuin pidäteltävä. Miksei se tänään ollut sitä?! Onneks ei Maiju kuitenkaan säikähtänyt ja sanonut ettei enää ikinä mee tuon selkään. Oliko tässä sitten kyseessä jonkunlaista testausta vai oliko eilinen shiatsu-hieronta niin vapauttava ja energiaa antava et se purkautui sitten näin? Ja ihan siis hyvällä fiiliksellä korvat töröllään Veller paineli menemään, et ei mitenkään korvat luimussa hv-ilmeellä.

Ota näistä selvää... Huomenna koitan päästä itse tuonne samaiselle lenkille. Katsotaan mites sitten laukka irtoaa!

Pekka muuten oli ihana ♥ Niin paljon helpompi ratsastaa sopivamman kokoisella hevosella. Keventäminenkin oli niin vaivatonta, tuntui ettei tarvinnut pyllyä paljoo satulasta nostaa. Käynti oli mukavan reipasta ja muutenkin koko hevonen oli vaan niin huippu! Kohta mä haluan oman suokin...

Kiinalaista sormipainantaa.

Veller sai tänään shiatsu-hierontakäsittelyn. Se nautti ja oli tosi rentona :) Jotain tuo hieronta sai aikaiseksi, sen verran lähti ilmaa jätkästä pihalle! Kyljet olivat kipeät puolesta välistä alaspäin eikä hieroja saanut tehdyksi jotain ympyrähierontaa sinne kun Veller ei tykännyt.  Muuten ei mitään kipukohtia löytynyt enempää.

Täältä voi lukea aiheesta lisää http://www.hevosshiatsu.fi/

Maastoilua Pirkon ja Puhin kanssa.

Oltiin löntystelymaastolenkillä tänään mukavassa seurassa. Käytiin samoilemassa vähän siellä täällä ja vaan yks pieni ravipätkä otettiin. Veller pääsi kulkemaan ensimmäisenä suurimmaksi osaksi ja silti se tipsutteli sitä miniraviaan. Hölmö, turhaan saa ittes hikeen semmosella :D Lenkin jälkeen pyörittelin vielä kumisualla Ja lähtihän sitä karvaa. Lavoista alkaa jo ukko olemaan punainen!

Namm, lenkin jälkeen vähän ruohon maistelua :) Ei näytä ukkopaha näin varjoisena punaiselta ollenkaan...

Keskiviikkona oli tosiaan ratsastustunti... Jäi sen verran  p*skan maku suuhun siitä, etten jaksa käydä sitä edes läpi sen enempää. Ei vaan mennyt putkeen oikeestaan mikään, kaikki pissi.

Mutta onpahan vaan tämä mun heppanen hauska tapaus! Tallilta lähti yksi hevonen jo kesälomailemaan joten yksi tarha jäi tyhjäksi. Toisesta tarhasta siirrettiin tamma lähemmäs muita ja vastaavasti pariskunta Veller ja Pirkko siirrettiin tänään tämän tamman tarhaan jotta niiden oma vähän kuivuisi. Tarha on tien vieressä ja siitä oli tänään ajellut ohi maajussit vehkeineen edestakas. Veller oli aina saanut hirmuisen pystyynhyppy-pukkikohtauksen ja olipa jussi sitten tullut tallilta kysäisemään et pysyykö tuo hevonen varmasti tuolla tarhassa..... :D

APUA!

Meil on Vellerin kans tänään ratsastustunti illemmalla ja nyt mua jänskättää ihan kauheesti! En oo koko talvena ollu tunnilla, syksyllä olin yhellä ja sitä ennen varmaan 2011-syksyllä viimeks. Et et... Ahkeraa valmentautumista! Ja ku mä en vielä oo tottunu tohon meidän satulaankaan, kauhee kumipalloefekti harjotusravissa! AAAAAAA!!! :D Harmi, ei kuvia tiedossa ;)

Karkkiponi sekoitti pään!

Veller kun ei vauhdiltaan ole mikään raketti, niin lähdettiin tänään maastolenkille Karkki-shettiksen kanssa jonka ajateltiin olevan just sopiva vauhtinsa puolesta meille. Tanja lähti ajamaan ponia, joka on pääasiassa viettänyt oloneuvoksen eloa koko talven ja mentiin siis aika hissukseen. Käytiin tekemässä yks edestakas-lenkki ja siinä kun käännyttiin takaspäin, ampas Veller laukalla menemään ja vihjas vähän ettei antais kii ollenkaan! Koitti vielä uudemman kerran lähteä ravilla painelemaan lähes yhtä hallitsemattomasti, kunnes sit rauhoittui ja jatkoi asiallisempaan malliin etenemistä. Pikkunen poni sai hänet vallan villiks! Lämmin tuli kummallekin lenkkeilijälle ja poni sai suihkun, Veller joutui tyytymään harjailuun.

Maastoilun jälkeen jäin vielä kuvaamaan Ullan ja Tiikerin työntekoa. On se hieno ruuna :)

(Vaalean)punainen ruusuke ja tuomarien erikoispalkinto :)

MYSERA:n MATCH SHOW
Mynämäellä 4.5.2013

Tuomareina Anni Himberg ja Eeva Karvonen

Hevosen nimi: Veller II
Rotu: Eestin raskas vetohevonen
Sukupuoli: Ruuna
Ikä: 7v

Tyyppi:

Erittäin hyvä tyyppi

Runko:

Kaunis tiivis suorakaiteen muotoinen runko

Jalat:

Takajalat hieman pihdissä
Hyväasentoiset järeät jalat

Liikkeet:
Ahdas letkeä käynti
Ahdas ryhdikäs ravi

Muuta:
Kaunis ryhdikäs työhevonen

sininen   [  ]                                 punainen   [ x ]

Ja lisäksi tosiaan punaisten kehässä saatiin vielä tuomareilta erikoispalkinto joka sisälsi pinkin magic brushin, kahvi&pulla-lipun sekä kaksi Läkerol Dents-askia! Vaaleanpunainen ja musta, makuja en vielä tarkemmin tutkiskellut ;)

Onnistunut päivä takana siis. Aamulla kun menin tallille, katsoin pihatietä ajaessani että Veller makoili tarhassa pitkin pituuttaan -.-" Pienet manaukset päästin ilmoille kun saapastelin talliin viemään mukanani tuomia tavaroita ja lähdin hakemaan ruunaa putsattavaksi. Karjaisin sille tarhaa kohti kävellessäni jotain ylösnousemisesta niinkuin olis jo ja siellähän se nosti päänsä, käänsi korvat taaksepäin ja nousi seisomaan. Ei muuta kuin hevosen pesua uudemman kerran, tosin vain ne kurakohdat ja sukat jynssäsin Fairylla valkoisiksi. Sivelin kavioihin vähän jotain tököttiä myös ja harjailin sillai suurinpiirtein siistiksi ja jouhet selviksi. Hepat traikkuun ja matkaan. Veller muuten lastattiin ilman liinoja! Pari kertaa se meni edestakas ja puoliks sisälle kunnes tuli ihan loppuun asti ja saatiin puomi kiinni. Pirkko lastautui hienosti suoraan perille asti joten luukut kiinni ja menoks. Petra tuli mun kyydissä, käytiin hakemassa Essi ja Julius kotoa mukaan kun ei ollut tietoa miten pitkä päivä on tiedossa ja kun Julius ei edelleenkään huoli kuin tissimaitoa suoraan tissistä. Pullo on ihan ehdoton ei...

Pirkko ja Veller.

Paikan päällä hengailtiin vaan ja odoteltiin vuoroa. Odottelukehän ja itse arvostelukehänkin vieressä oli joku leikkikentän tapainen ja siellä oli lapsia. Hevoset olivat ihan kauhuissaan, Vellerkin otti raviaskelta ja kerran koitti vähän loikkia pystyynkin. Kehässä kuitenkin meni ihan hyvin eikä se siellä säikkyillyt enää mitään. Vellerillä oli parinaan 4-vuotias suokkitamma jonka se siis voitti :) Punaisten loppukehässä tosiaan vielä pyörittiin ja saatiin tuo erikoispalkinto ja sen jälkeen valokuvattavaksi. Veller ei tykännyt silmäkulmassaan lepattavasta ruusukkeesta mutta koska hän sen oli hienosti ansainnut, niin se piti vain sietää. Vähän koitin sitä suitsien remmien alle pujotella muttei se siellä kauaa pysynyt. Pari tuttua oli miniponiensa kanssa myös mätsäämässä ja Retun kanssa piti tietty saada kaverikuvakin. Retulla tosin on ihan hirmuinen uhma ja isottelumeininki päällänsä eikä se paljoa seissyt neljällä jalalla ;)

Tää on perässävedettävää mallia...

Veller ei halua ruusuketta... :( Se lepattaaki ja kaikkee!

Veller on epäluuloinen pienen pientä ponia kohtaan.

Mielestäni hyvin järjestetty tapahtuma, arvostelukehän vieressä oli agilityrata jonka suorittaminen näytti kovin kivalta! Sinne ois otettu vielä jälki-ilmoittautuneitakin, muttei me sit viititty Vellerin kanssa kokeilla et kestäiskö se trukkilava Vellerin askeleet... Lähtölastauksessa Veller meni vielä hienommin koppiin! Vähän vielä ku seikkailtais jossain ni se lastautuis varmaan niinkuin hevoset normaalisti lastautuu, suoraan perille asti kävelten. Tanja ja Tuomas lähti kuskaamaan Velleriä ja Pirkkoa kohti kotia ja me käytiin vielä pullakaffettelemassa, pitihän se palkintolipuke lunastaa ;) Sitten lähdettiin itekki kohti tallia ja kotona hienot hevoset pääsi heti tarhaan rentoutumaan erikoisen päivän jäljiltä.

Kiitos vielä MySeRa:n järjestäjille ja kiitos pikkusiskolleni Essille Juliuksen hoitamisesta ja kuvien ottamisesta :)

Valmistautumista huomiseen.

 Puhdas poika!

Vaahtopää.

Huomenna mennään MySeRan järjestämään Match Showhun Mynämäelle ja tänään oli tiedossa pesua! En olekaan Velleriä pessyt kahteen vuoteen ihan kunnolla, ainoastaan kesällä siltä on letkutettu vedellä hiet pois. Tänäänpä suihkuttelin koko hevosen ihan märäksi ja pesin ihan saippualla vaahdottaen! Tukka ja häntäkin tuli hierottua sekä vielä pää pesusienellä. Veller antaa hyvin pestä, se ei tykkää jos päähän suihkutetaan voimakkaasti, mutta jos nousen jakkaralle ja varovasti suihkusuuttimella valutan ylhäältä alaspäin, se antaa kastella päänsä. Meillä on pesuletkussa sellainen pistoolipää jossa on erilaisia veden ulostulomuotoja :)

Juliuskin oli tallilla, yllättäen ei kovinkaan tyytyväisenä -.-" Se nukkui alkuun, mutta sopivasti kesken pesun päätti herätä ja hänet piti ottaa tallin puolelle. Kitinää ja vitinää seurasi turhautumisesta, miksei muka ole kiinnostavaa katsella rattaista kun mutsi pesee hevosta? Tänään kuitenkin Veller oli etusijalla ja tyydyin huutelemaan Juliukselle hiljaisella ja vähän kovemmalla volyymilla kommentteja takaisinpäin. Vaikka hanasta tuli lämmintä vettä, alkoi Veller täristä pesun jälkeen joten loimitin sen kahdella fleecellä ja laitoin karsinaan kuivattelemaan. Se ois halunnut piehtaroida muttei löytänyt sopivaa kohtaa tai jotain... Kiukutteli asiasta kuitenkin ;)

Pesin myös harjat, eihän puhdasta hevosta voi likaisilla harjoilla harjata!
Petra pesi Piken ja molemmilta näyttelykaluilta (jestas mikä sana...) letitettiin hännät vielä tarhaan ettei vaaaan pääse likastumaan ;) Loimet oli niskassa tietty myös, jos edes vähän auttais pysymään siistinä huomiseen asti. Sen jälkeen saa taas maata siellä kurassa niin paljon kuin tykkää. Ja Vellerhän tykkää.

Hepojärvellä heposen kanssa.

Meillä on kohtuullisen ratsastusmatkan päässä tallilta järvi jonka rannalla on entinen kaupungin uimaranta. On kysytty lupa ja siellä saa nykyään uittaa hevosia ja koiria, joten suunnistimme Vellerin kanssa tänään sinne katsomaan miltä järvi näyttää. Veller tykkää lätäköistä ja tulvivista ojista, mutten ole sitä vielä saanut kahlaamaan ihan kunnon lampeen tai muuhunkaan isompaan vesipaikkaan. Enkä saanut tänäänkään ;) Ensin yritin väkisin, napakoilla käskyillä mut tää vaan vetää uukkareita ja hypähtelee pystyyn. Sit tönötettiin siinä rannalla ja annoin löysää ohjaa, ni iso mies meni ihan itte sinne vesirajaan, kasteli kavionsa ja leikki turvan kanssa vedellä. Parempi niin, inhottavaahan se on toista mihinkään pakottaa. Eikä tota pakottamalla mihinkään veteen saa, jää vaan itelle ärtymys epäonnistumisesta :P

Lenkkifaktaa.

Tänään mulla oli polvituet satulassa, ei nekään nyt ihan hyvät olleet. Ehkä kokeilen vielä mennä ilman niitä, ja ilman mitään turhanpäiväsiä jännityksiä. Kauheesti hankaluuksia tässä touhussa olevinaan :D Ruuvasin tänään Velleriltä hokitkin irti, se vähän kompuroi niiden kanssa kun ei kavio pääse pyörähtämään kunnolla ja olipa sieltä muutamat jo lähteneet itsestään. Toivottavasti ei tule enää mitään takatalvea tai muutenkaan pakkasia, ettei Tanjan tarvi pitää isoa miestä pystyssä kun kuskailee tarhaan aamuisin.

Tänään Veller oli tarhassa kuralillissä makuultaan kun menin sitä hakemaan -.-" Yleensä hevosen saa pestä lenkin jälkeen, mutta me suoritettiin pesuoperaatio ihan ensimmäiseksi kun talliin mentiin. Tanja oli meidän lenkin aikana käynyt levittämässä olkea tarhaan ni saa pieni mies makoilla niissä, jos kelpaa... Aiemmin Veller makoili kakkakasoissa, mutta kun ne siivottiin viime viikon talkoissa pois, niin nyt ei ollut kuin kura-alusta tarjolla. Mutta kyllähän sekin kelpasi! Niinkin hyvin, että oli ihan poskea myöten toinen puoli hevosesta siinä kurassa :P Ihme sikailija... Toivottavasti ne oljet nyt kelpaa alustaksi.