Peltojen poikki käy Tiikerin tie!

Pannaan startaten!

Joop.. Tällä viikolla on taas tikruiltu, ja huomennakin vielä olen menossa kaikella todennäköisyydellä. Ajattelin nyt kuitenkin ensin kirjoitella noista parista aiemmasta kerrasta, ettei liikaa kirjoitettavaa kasaannu! Tähän asti olen toiminut Tiikerin omistajalle hätäapuliikuttajana, mutta sovittiin että jatkossa vuokraan jätkää sen 2-3 kertaa viikossa. On sitten vähän vakinaisempaa touhua :)

Tällä viikolla olen siis ollut tiistaina ja perjantaina ratsastamassa. Tiistaina käytiin suurimmaksi osaksi kävelemässä, vähän ravattiin ja yksi laukkapätkä otettiin. Tai no, laukattiin itseasiassa pariin otteeseen kun Tiikeri loikkas jonkun kuoppasen yli ja jatkoi siitä laukalla. Se harrastaa tuota aika paljonkin, että hyppelee kaikkien vesilätäkönjämien sun muiden notkahdusten yli. Hirmunen esteheppa ;)

Oli kovin lämmin päivä ja Tiikerillä on jo jonkun verran kasvanut talviturria. Sillä hikos kankut jo siinä vaiheessa kun toin sen talliin eikä tarvinnut pitkää matkaa kävellä kun jo oli kaulakin hiessä. Voi noita hevosia kun varautuvat talveen niin kovin ajoissa. Jonkunlaista klippausta Tikrulle on suunniteltu jossain vaiheessa joten ei tarvi sitten hiota niin kovasti.

Otin vähän kuvia matkan varrelta, otin pari videotakin mutten nyt ainakaan toistaiseksi niitä lataa mihinkään. Samanlaisia kuin se yksi aiempi video Vellerin kanssa toukokuussa, eipä tossa ratsastaessa oikein muunlaisiakaan saa otetuksi. Maisemat ja ratsun niska vaan vähän erit tällä kertaa :D

Siinä ois 600m sänkkäriä. Sit se kaartuu vielä vasemmalle tuolla päässä ja siinäkin on useampi sata metriä vielä baanaa.
Ei kummiskaan menty :)

Antaumuksella!

Lenkin jälkeen pesin Tikrun ettei jää hiet kutisemaan ihoon. Laitumelle päästyään se piehtaroi samantien!

Ja lenkkifaktaa.

Perjantaina vastaan tuli tän näköset pojat, hirmu iloisilla naamoilla Jäppisen kanssa molemmat... Tiikeri tuo vasemmanpuoleinen.

Otsikossa kun viittaan noihin peltoihin, niin eilen mentiin parin pellon läpi. Maastolenkit monipuolistuu hirmuisesti nyt syksyllä taas kun viljat on puitu ja pääsee peltoja käyttämään. Eilenkin mentiin kevyt käyntipainotteinen lenkki, mä oon hirmu tylsä maastoilija kun yksin tuntuu suurimmaks osaks näitä käyntipainotteisia lenkkejä kertyvän :D Tosin eipä kai kävely yhdellekään hevoselle pahaks oo et tuskin ne huonoa tekee :)

Ensimmäisellä sänkkärillä Tikrulla oli vähän vauhti päällä, vaadin käyntiä mut päästin pienen matkan jälkeen etenemään ravilla. Samoin yhdellä soratiellä jäi vähän ravi päälle ja jätkä kävi melkein kierroksilla! Tuolla ylempänä kun on kuva jossa ollaan ison sänkkärin reunalla, niin tultiin sieltä vastakkaisesta laidasta pellon yli ja jatkettiin sinne metsään josta tiistaina tultiin. Tuolla sänkkärillä on jännä turvemainen pohja, ei ole vielä satanut niin paljon että ois mössöä mutta bongasin sieltä parit ikävät kuopat :( Sen verran itsesuojeluvaistoa tai mitä lie tullut, etten kovin mielelläni sänkkärillä enää baanaa, samoin kun keväisin vähän jännittää kelirikkoaikojen routamontut. Ei ole helppoa tämä vanhaksi ja äidiksi tuleminen...

Eilen oli viileämpi keli joten Tiikerillekään ei tullut lämmin. Lenkin jälkeen harjaukset, omppua suuhun ja laitumelle, jossa vielä annoin muutamat omput ja rapsutukset. Kiva mies tämä Tikru!

Ihanaaa! Tiheää tikruilua :)

Lauantaina tuli taas mahdollisuus päästä ratsastamaan Tiikerin kanssa. Ensin vaikutti lapsenhoidollisesti mahdottomalta koko asia, mutta sainpa sitten pikkusiskolleni vietyä Juliuksen ja päästiin yhden tallilaisen kanssa kimppamaastoon :) Seurana meillä siis Vellerin ex-muusa, suokkitamma Pirkko omistajansa kanssa. Pirkko ja Tikru on molemmat ihan reippaita menijöitä joten seura oli oikein oivallista! Kaikki sujui muuten ihan hyvin, mutta yhdessä kohtaa kun oltiin tultu yhden metsän läpi, ylitetty asfalttitie ja jatkettiin soratielle, meni siellä meidän takana asfalttitiellä auto melko kovaa. Koska oli satanut koko ajan ihan reippaasti, niin märkä asfaltti ja kovaa vauhtia pyörivät autonrenkaat saivat aikaiseksi niin kovan äänen että ratsumme pelästyivät ja ampaisivat kovaan laukkaan. Ensin käveltiin pitkin ohjin ja selitin jotain bootseista, seuraavassa hetkessä painellaan kiitolaukkaa ja keräillään ohjia jos saatais hepat vaikka himmaamaan vauhtia. Varmaan 1½-2 kilsaa ne paineli menemään enemmän ja vähemmän täysillä. Aina kun vähän tuntui et sai vauhtia pois, petti kuskilta pokka ja edessä avautui suora ja taas mentiin. Pönttöpäiset suokit ;) Onneksi on rämäpäinen tausta hevosten kanssa, niin ei tuollainen meininki muuta kuin naurata vaan. Ja onneksi elettiin lauantai-iltapäivää joten melko pienellä todennäköisyydellä oli tulossa vastaan mitään sorarekkoja tms.

Lenkkifaktaa lauantailta.

Loppulenkistä sadekin oli lakannut ja hepat oli ihan kuivia kun tallille päästiin. Omat vaatteet ei ihan niin nopeasti kuivuneet joten sen suurempia ihmettelemättä hepat laitumilleen ja kotia kohti jotta saa kuivaa ylle.

Tänään aamupäivällä Ulla taas laittoi viestiä josko ehdin Tikrun liikuttamaan. No tottakai! Alunperin olin vähän ajatellut siivoavani tarhoja tänään, mutta koska tuli mahdollisuus päästä kivaa suokkiruunaa liikuttamaan, niin tottakai se meni etusijalle! Tallille mennessäni Tanja oli laittamassa Lassea kuntoon, lämpöstä ruunaansa. Hän kysyi olenko menossa maastoon ja päätettiin lähteä kimpassa! Lassekin on ihan reipasta lenkkiseuraa, tosin tänään ei tullut mitään hallitsemattomia hetkiä ;) Lähdin hakemaan Tikrun laitumelta, se lähti kävelemään aidanvierustaa portille vastaan! Tosin.. Korvat sillä oli ikävästi aika pitkälti pitkin niskaa eikä ilme kovin iloinen, mutta tulipahan ainakin vastaan ;D

Käytiin tsekkaamassa yksi uusi tienpätkä Kaivolassa joka päättyi kääntöpaikkaan. Katsoin kännykän kartasta että siitä kuitenkin aika läheltä pitäisi jatkua toisen tien josta pääsisi yhdelle soratiellä josta pääsee hyvinkin kätevää reittiä takaisin kotinurkille, itseasiassa sieltä pääsee samalle tielle josta me mentiin silloin lauantainakin Pirkon kanssa kun hepat olivat säikähtäneet sitä autoa. Lasse ei kuitenkaan ole kaikista ketterin ratsu metsässä joten ei lähdetty katsomaan minkälainen reitti siitä metsän läpi menisi, Tanja sanoi tulevansa autolla sinne ja tsekkailee reitin koiran kanssa :)

Hiukan vajaa 2,5h oltiin reissussa, askel oli reipas loppuun asti! Lenkin jälkeen harjasin märällä harjalla hikikohtia ja päästin Tikrun laitumelle. Ensitöikseen se meni piehtaroimaan oikein antaumuksella. Vein sille pari ämpärillistä vettä, koska se oli onnistunut vesisaavinsa kaataamaan. Se tuli siihen ihmettelemään muttei kuitenkaan juonut, ois voinut luulla että tollasen lenkin jälkeen janottais mut ei näköjään sit janottanutkaan.

Maastolenkillä eilen.

Taas kyseltiin mahdollisuutta mennä liikuttamaan Tiikeri. Kyselin lastenhoitajilta josko jommallakummalla ois saumaa Julius ottaa ja pikkusiskoni hänet sitten otti kyläilemään ja itse pääsin tallille lenkkeilemään. Tiikerin bootseista oli toisesta tarra mennyt rikki, minulla sattui olemaan kotona Vellerin bootsit, vähän ahtaat sille ja yhtä kokoa suuremmat kuin Tiikerin yhdet vanhat, muuten samanlaiset bootsit joten lupasin niitä kokeilla sille. Eivät ne nyt liiankaan suuret olleet joten jätin ne takasiin ja lähdettiin lenkille.

Horzen bootsit kokoa XXL.

Mentiin sama lenksu mikä on muodostunut jo aika lempparilenkiksi näin kesäaikaan. Siellä on edes vähän pehmeämpi pohja jotta pääsee ravaamaankin ja sopivissa kohdissa ottamaan myös vähän laukkaa. Tikru oli alkulenkistä aika hidas, oikeastaan se hitaus alkoi kun saatiin vesisade niskaan. Yhdessä vaiheessa tuli aika isojakin pisaroita kovalla voimalla, teki vähän kipeääkin kun itellä oli vaan hihaton toppi ja pisarat hakkas ihoon. Valivali ;)

Pisarainen suokkipylly!

Käytiin kahlaamassa yhdellä soramontulla. Sen verran isot nuo bootsit kuitenkin on, että ne jäivät kellumaan veden pinnalle. Onneksi tuuli oli suotuisa ja ne ajelehtivat hetkessä rantaan joten ei tarvinnut sen enempää pohdiskella että miten ne saa sieltä takaisin. Itekkö ois pitänyt mennä sinne kahlaamaan?! Muutenkin jo jalat kastui kahlatessa kun olikin enemmän vettä mitä viimeksi. Tiikerikin teki pienen sukeltamisen nenällään :D

Ei muuta kuin selästä alas ja noukkimaan popot. Virittelin ne takaisin takasiin ja toivoin että pysyvät kuitenkin loppumatkan menossa mukana vaikka ovatkin märät ja painavammat. Pysyihän ne. Siinä ois ollut kiviäkin joiden päältä nousta selkään, mutta kokeilimpa huvikseni miten onnistuu maasta nousta selkään. Edellisestä kerrasta on aikaa kulunut melkoisesti, oiskohan eletty jotain vuotta 2007 tai 2008 kun olen viimeksi könynyt maasta selkään.. Se oli edellisen hevoseni, Lotan kanssa kun tuli mieleen kokeilla että vieläkö sinne kiipustaa ilman apuvälineitä. Onnistui silloinkin! Tosin olisihan se vähän noloa jos ei tuollaisen alle 160-säkäisen hepan selkään pääsis ilman koroketta... Ja hienosti Tiikerikin päästi selkäänsä kesken maastolenkin, ei sekään ole itsestäänselvyys kaikilla hevosilla. Etenkään vähänkään menevämmillä, joihin Tiikeri kuuluu :)

Tien reuna oli autotiellä sopivan pehmeä joten otettiin pätkä laukkaa reippaammin ja siitä pitkä pätkä loppuraveja ensin suuremmalla vauhdilla ja siitä pikkuhiljaa himmaillen. Vitsit toi hevonen on niin mahtava ♥

Tallissa Tikru karsinaan ja enempiä ihmettelemättä kamat pois ja harjailut. Tiikeriä ei kauheasti huvittanut karsinassa ihmetellä, se huuteli ja pyöri joten ei hempeilty ja rapsuteltu vaan reippaasti jätkä tarhaan. Siellä sit annoin pari omppua ja hiukan korvan takaa rapsuttelin ;) Tovin se siinä oli, sit totes pyhpah ja meni juomaan.

Maastoköpöllä Tiikerin kanssa ♥

Tiikeri on tällä viikolla rokotettu, joten mentiin ihan kevyt lenkki, pieni ravipätkä vaan otettiin. Ennen lenkillelähtöä mittasin siltä lämmöt varmuuden vuoksi, olivat ok. Tiikeri ei ollut ihan yhtä reipas kuin normaalisti, muttei mikään ihan etana kumminkaan. Mentiin metsäpoluilla pääasiassa, koska tänään ei huvittanut kävellä soratietä pitkin ;)

Ensi viikolla ajattelin mennä siivoilemaan tarhoja. Henkalla loppuu kesäloma joten vuorokaudessa on 8,5h pelkkää tylsyyttä eikä remppahommiakaan oikein tehdä meikäläisen voimin joten kunhan äiti-ihmisen työvuorot antavat myöten, menen lappaamaan kakkaa.