torstai 30. elokuuta 2012

Irtotutustumista uuden tallin kenttään.

Olen käynyt Velleriä harjailemassa ja ns. tutustuttamassa perusrutiineihin uudella tallilla päivittäin, paitsi tiistaina oli välipäivä kun olin ystäväpariskunnan luona Turussa ja siellä meni suunniteltua myöhempään niin jäi talleilut väliin. Ja tuo perusrutiineihin tutustuttaminen käsittää siis ihan vaan tuota edestakas taluttelua mitä tosin tulee muutenkin aamuin illoin kun hevoset tarhataan, mutta lisäksi sitten myös tallissa olemista. Tosin Vellerille ei yksin tallissaolo ole mikään ongelma, että ei sitä sinäänsä tarvitsisi sen enempää tutustella mut olenpahan nyt käynyt kun jäbä asustaa n.10km päässä eikä tässä nyt juuri muutakaan tekemistä ole :)

Tänään oltiin ekaa kertaa kentällä, halusin räpsiä irtojuoksutuskuvia :) Laitan alkuun vähän myös kuvia tallista. Veller asustaa uudessa tallissa, tallissa on kymmenen karsinaa joista neljä kooltaan n.10m² ja kaksi n.16m². Vellerille on kokonsa takia annettu toinen isommista karsinoista. Toisessa piharakennuksessa on vanha talli jossa on neljä karsinaa. Samassa rakennuksessa on myös toinen varustehuone jossa on hyvä säilyttää niitä varusteita jotka ei kaappiin mahdu, kuten esimerkiksi kausittain käytettävät loimet ym. Vellerin Ikea-kassillinen riimuja on loimien lisäksi toisessa varustehuoneessa, satulahuovat vielä toistaiseksi oman autoni takakopassa. Ne tosin ajattelin ehkä nostaa ihan vaan meidän varustekaapin päälle.

Tyhjä kaappi - sisustettu kaappi :D
Etummainen on Vellerin karsina.
Karsinan oikealla puolella pikkuovi (josta mahtuu hevonenkin) sekä pesupaikka.
Oikealla Vellerin satula.
Suitset naulassaan kera UV-nenäverkon!







Loimia myyntiin, loimia ostoskoriin.

Vellerillä on kaksi vähän turhaa ja ehkä vähän pientäkin loimea. Tai no, ne on sellasia "just ja just". Kaksi Weatherbeetan full neck-toppista, ulkotoppiksia siis. Mietin, että laittaisin nämä kaksi myyntiin ja ostaisin tilalle Mastan 200g toppaloimen, meillä on ennestään Mastalta ulkoloimi 90g sisuksella kokoa 165cm ja yhdestä verkkokaupasta saisi Mastan loimia koossa 170cm. Jo tuo 165cm on väljemmän mallinen mitä nuo meidän WB:n takit, ainoastaan etuosan lipareet sais olla karvan verran pidemmät. Lisäksi myyntiin joutaisi vielä liian pieni Eskadronin ehkä kerran-kaksi päällä ollut ohut sadeloimi. Olen ajatellut että sitä käytän kun mennään sateessa ratsastamaan, mutta eipä ole sellaista sadepäivää vielä tullut että olisin tuon loimen käynyt kaivamassa esille ja heittänyt satulan päälle... Lisäksi olen ihan hiukan vain rakastunut tuohon Horzen ihanan turkoosiin sadeloimeen :D

Nämä poistoon..

360g

220g
Lainattu netistä, puuvillavuorinen sadeloimi siis.

Ja sitten tilalle olen harkinnut näitä...

Väri ♥ Fleecevuorisena siis tälläinen.
Tämä ois 200g. Veller pärjäis sillä varmaan ihan hyvin talven.

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Muutettu.

 Lillerilalleri saatettu onnistuneesti uuteen kotiin. Pikkusiskoni Essi oli auttamassa tavaroiden kantamisessa sekä kuvaamassa tietenkin koko muuttotapahtumaa ;) Veller lastautui kuten se on ennenkin lastautunut; pieni tuumaustauko, rohkeasti kohti traikkua, tuumaustauko lastaussillalla ja kyytiin. Yleensä se pakittaa kerran, mutta kun joku on liinan kanssa vastassa niin jätkä toteaa paremmaksi vaihtoehdoksi tulla takas kyytiin ja jäädä sinne. Liinahan tosiaan voi pureutua vaikka kankkuun sisälle...

Uudella tallilla ihmeteltiin hetki pihalla, käytiin tsekkaamassa talli ja karsina ja Veller jäi tarhaan. Kaikki sujui hyvin, ei hermostumisia tai mitään. Kaikki on hyvin kun on heinää tarjolla :D

Vellerin tallilla olleet kamat mahtui yhteen autolastiin!

Viimeinen harjauskerta vanhalla tallilla.
Ihmetellään traikkua.
Sit vois mennä :)
Lisää rohkaisua :D
Uuden tallin pihassa!




Ruokaa ;)


tiistai 21. elokuuta 2012

Muuttopäivä lähestyy.

Huhtikuussa 2011
Uneton yö.
Tai olenhan nukkunut kyllä, menin jo 20:30 maissa nukkumaan ja heräsin 2:22 eikä toistaiseksi ole väsyttänyt vielä uudestaan. Veller muuttaa tämän viikon sunnuntaina Laitilaan. Ensiajatukset hipoivat pilviä, ihanaa saada jäbä myös tänne kotiin ♥ Mutta äsken iskikin epävarmuus kun mietin miten muutot on aina menneet. Hyvin, ei siinä. Mutta kun Veller on aina alkuun niin epäluuloinen kaikkea kohtaan ja olen sen kanssa etenkin nyt kesällä ollut todella vähän tekemisissä, niin miten voin olettaa että se luottaa minuun ja edes lastautuu hyvin? Saatika sitten uudella tallilla tulee kanssani tutustumaan paikkoihin? Tulee talliin sisälle, karsinaan... :(

Meillä alkaa Vellerin kanssa uusi aikakausi. Se saa nyt aloitella elämäänsä uudella tallilla ilman uusia ihmisiä sen enempää ympärillään. Tietenkin tallinpitäjä ja tallilla käyvät ihmiset ovat sille uusia, mutta ns. henkilökohtaisia uusia ihmisiä ei oteta vielä kuvioihin mukaan. Veller saa olla oloneuvoksena, nollata päänsä  eikä sen selkään mene vieraat, uudet ihmiset nyt ollenkaan. Säännöllistä liikutusta se ei kuitenkaan tule saamaan ennenkuin olen itse sillä mallilla, niin vedetään se raja sitten kokonaan näin :) Turha sitä hevosta on satunnaisesti jonkun köpötyttää ja kun Veller on aina vähän niitä uusia ihmisiä ihmetellytkin, niin parempi senkin kannalta tälläinen päätös. Käyn itse sen kanssa puuhastelemassa minkä ehdin ja jaksan ennen synnytystä, synnytyksen jälkeen vaunulenkkeillään ja kunhan lääkäriltä tulee lupa, kiipustan taas selkään pitkän tauon jälkeen!

maanantai 20. elokuuta 2012

Seitsemän vuotta hevosen omistamista.

Meillä kolisi Vellerin kanssa kaksivuotispäivä 8.8. Katselin tuossa noita kuvia joita silloin otin kun Veller saapui Suomeen ja tuli jotenkin hassusti mieleen sama ajatus kuin silloinkin; "mitä mä olen mennyt tekemään, miten mä ikinä pärjään tälläsen hevosen kanssa?!" Ei sitten tosiaan yhtään aiemmin järjen ääni kolistellut takaraivossa kuin vasta sitten, kun hevonen oli jo tuotu pihaan ;)

Kyllähän sitä tuli silloin etukäteen naureskeltua että hehheh, ostampas näkemättä nelivuotiaan raskasvedon millä ei ole edes ratsastettu! Sitten kun se tosiaan tuli pihaan, rahat ja paperit vaihtoi omistajaa hevosen lisäksi ja entinen omistaja kurvasi kopin kanssa pihasta takaisin kohti kotimaataan, iski totuus. Mitä hittoa mä olin mennyt tekemään?! Mikä järki tälläsessä on?



8.8.2010, juuri saapunut Suomeen. Piti heti päästä sovittamaan ensimmäistä ostamaani x-full-kokoista riimua ;)

Mutta siinä se oli. Norsun kokoinen nelivuotias ja piti aloittaa asennoitumista siihen että se nyt sitten on mun oma uus hevonen ja sen kanssa ois tarkoitus aloittaa ratsunopit lähitulevaisuudessa.

Hyvinhän se siitä sitten lähti etenemään, se meidän yhteistyö :) Tänä päivänä Veller on sangen hieno ratsuhevonen, vähän harmittaa että sen tukka on koko ajan ihan onneton liru eikä oikein tahdo ottaa pituutta. Olen jo muutamia kertoja sitä koittanut kasvattaa noihin mittoihin missä se oli silloin kun Veller saapui, mutta tuloksetta. En tiedä hinkkaako se sitä itse vai kuluuko tukka kaverien kanssa remutessa.

Kahteen vuoteen on mahtunut paljon onnen hetkiä, mutta myös epätoivoa ja jopa totaalista kiinnostuksen puutetta koko hevostouhuun. Sen verran itsekkyyttä kuitenkin minusta löytyy, etten ole hetkeäkään harkinnut myyväni Velleriä. En halua näin hienoa hevosta tarjota kellekään muulle ;)

Lisäys: Koska kaikki eivät ole lukeneet blogia alusta asti, selvennän tuota seitsemää vuotta sen verran että minullahan oli syksystä 2005 syksyyn 2010 lv-tamma joka lopetettiin muutama kuukausi sen jälkeen kun Veller saapui Suomeen. Lotasta on juttua enemmän ainakin tässä kirjoituksessa.

Veller 4v & Lotta 10v 20.8.2010


keskiviikko 1. elokuuta 2012

Huooooh, mä haluan selkään jo!

Joskus viime vuoden lokakuussa MINÄ ITSE selässä..?
Ja nimenomaan tekemään jotain muuta kuin vain käyntilenkkejä :P Ja tähän hirmuiseen ratsastushinkuun ei ainakaan tuo helpotusta ratsastuskuvien katseleminen!

Velleristä on tullut vuokraajakyselyjäkin. Tosin ovat jokseenkin turhauttavia kun joillain on ollut kotona ravihevosia "joten kokemusta on", toisilla taas ratsastustausta lähinnä itsekseen harrastelua ja itsekseen opittuja asioita kun naapurissa on ollut hevosia tai jollain sukulaisella. Ääh, ketään oikesti osaavaa ei kiinnosta maailman hienoin Veller :(

Joku on varmasti sitä mieltä ettei noita tuollaisia saa heti alkuun tyrmätä, ei saakaan. Fakta vaan on se, että olen itse juurikin tuollainen taustaltani. Kävin tunneilla vuodet 1990-1998, muutaman viimeisen vuoden paremmassa opetuksessa ja siinä samalla tuli humputeltua ravihevostenkin kanssa. Suurinpiirtein vuodet 1998-2000 menin pelkästään ravureilla, 2000-2005 oli ratsastus- ja hevostelutaukoa ihan kokonaan ja tuolloin 2005 alkuvuonna aloin entistä, ensimmäistä hevostani hoitamaan ja treenaamaan joka oli juurikin ravihevosena toimiva nuori lämpönen. Sehän siirtyi syyskuussa -05 omistukseeni ja seuraavana keväänä kuopattiin raviura ja alettiin yhdessä opiskelemaan ratsujuttuja, ne kun olivat itselläkin aika hukassa ja unohtuneet noilta ratsastustuntiajoilta. Ja kun opetus on tosiaan ollut sitä luokkaa että ratsastaessa on kaksi kättä ja kaksi jalkaa. Kaasuna jalat, jarruina ja rattina kädet. Mitkä vatsalihakset ja niiden käyttö? Mitkä painoavut?

Eli viimeiset kuusi vuotta olen enemmän ja vähemmän aktiivisesti koittanut treenautua itsekin samalla kun olen ollut hevosenomistaja. Aikuisiässä tuntuu että tuo oppiminen ja sisäistäminenkin vie hirveästi aikaa eikä tulosta synny mitenkään. Taidot edelleen ihan alkeelliset, mutta olen sentään Vellerin saanut pidettyä melkoisen herkkänä ja kevyenä ja se on jopa saanut ratsastettavuudestaan kiitosta. Eli jotain olen sentään sisäistänytkin ehkä ;) Enemmän näin aikuisiällä olen tuohon CR-/istuntapainotteiseen suuntaan kallistunut, ikinä en ole osannut käyttää kättä ratsastuksessani mitenkään napakkana ja "tukevana" ja on tuntunut inhottavalta jos tunneilla on käsketty lyhentää ohjaa ihan hirveästi, ottaa ja antaa sisäohjalla ym. Ehkä on se kaula sieltä kaartunut nätisti, mutta omaan käteen se paine ja veto mikä sitä myötäämistä ennen on tuntunut omaan käteen, on tuntunut väärältä ja inhottavalta. En tykkää sellaista tunnetta pitää omassa kädessä, vielä vähemmän haluan sitä tunnetta hevosen suuhun. Vellerin kanssa olenkin sitten lähinnä kannatellut käsiäni, pitänyt ohjat tuntumalla mutten sen enempää TUKENUT sillä ohjalla hevosta mitenkään. Kantakoot itse päänsä mun puolesta :D Ja hyvinhän tuo kantaakin! Kulkee ihan ryhdikkäässä muodossa eikä millään muotoa makaa ohjalla. Olkoot sitten joidenkin mielestä väärin, mut mun hevonen, mun päätösvalta ja mä tykkään ratsastaa sitä noin enkä halua että kukaan muukaan sillä kovin ja raskain ottein ratsastaa.

En ole vaikea ihminen ;)