perjantai 21. lokakuuta 2011

Hiano on uus takki!

Sovittelin tänään Vellerille uutta takkia minkä tilasin Horzelta. Avalanchen ohutvuorinen sadeloimi väriltään kuusi/höyhen eli tommonen vihreä jossa ruutukuviota beigeillä raidoilla. Ihan kiva oli :) Edestä tosin toisen remmin sai laittaa ihan suurimmilleen, toivottavasti Viilerin kaula ei kauheesti enää kasva kun muuten ei Avalantsit sovi :S

Mulle tuli myös satulahuopa samaa väriä, tai no ilman ruutukuviota. Huovan kantit on tota samaa beigeä kun loimessakin on ja otinpa siihen vielä samanvärisellä nimibrodeerauksenkin! Sovittelin huovan satulaan ja totesin että se nimi jääkin osittain satulan alle piiloon :( Tyhmää. En tänään mennyt ratsastamaan vaikka piti, joten en katsonut miltä huopa näyttää Vellerin selässä. Huomenna siitä sitten kuvaa :) Mut harmittaa kyllä se teksti...




Eilen oltiin Tarun kanssa Kylmäkoskella kengitysreissussa, mukana Voitto ja Kalilei. Taru oli vielä töissä joten pesin molempien poikien jalat, harjailin ja selvittelin jouhia, Voitolta pesin hännän kun hän on sitä lillussa uittanut. Kalilei sai rissutakit niskaan ja kun Taru tuli kotiin, lähdettiin melkein samantien matkaan. Mentiin Immosen Tapanin luo, matkaan kului 1,5h per suunta ja paikan päällä oltiin varmaan joku 3,5h. Ensin kaffettelut ja matkisrusettien ihastelua ja sitten pojat laittoon. Oltiin takas joskus kahdeksan aikaan illalla. Siistiä jälkeä tuli, mut sietää tullakin kun kyseessä oli kuitenkin yks maan parhaimpia seppiä :)

tiistai 18. lokakuuta 2011

Toivepostauksia..?

Monilla on blogeissaan toisinaan toivepostauskyselyjä, ajattelin että oiskohan tämän blogin lukijoilla jotain tiettyä mielessä mistä kiinnostaisi lukea? Tallista, varusteista, vaiko kenties enemmän henkilöstä tekstien takana..?

Tänään en käynyt tallilla ollenkaan. Jotenkin nämä yövuorot on aina semmosia että kun joskus siinä iltapäivällä herää, haluaa hetken ihan vaan olla ja syödä "aamupalaa" ja etenkin näin hämärämpään vuodenaikaan tuleekin sitten jo "hetken oltuaan" huomattuakin että alkaa hämärtää eikä enää montaa tuntia ole töihinlähtöönkään joten jää tallillakäynti väliin. Veller onneksi kestää vapaat hyvin, eikä ole mitään tarkkaa treeniohjelmaa tai muutakaan niin olkoot siellä sitten omissa oloissaan :) Olisihan se tietenkin aina parempi jos pääsisi ihan päivittäin käymään ja liikuttamaan.

Joskus aiemmin kun kirjoitin noista tilaamistani mustista varusteista, siinä oli housut, hanskat, huopa, riimu, naru ja kuolaimet. Olen niitä tässä jo odotellut kovasti saapuvaksi ja viime viikon keskiviikkona sainkin tilaukseen päivityksen: Toimitettu. No aloin siinä innoissani odottelemaan saapumisilmoitusta, ei kuulunut vielä perjantaina, tuli maanantai. Ei vieläkään. Tänään sieltä oli tullut sähköpostia jossa pahoiteltiin viivästymistä ja sanottiin että odotellaan vielä paria tuotetta saapuvaksi heille tämän viikon aikana, jotta saavat sitten tilauksen eteenpäin mulle. Huoh... No, ei mistään välttämättömyydestä onneksi ole kyse, niin mikäs tässä odotellessakaan sitten.

Tänään illalla menen onneksi viimeiseen yövuoroon, torstaina on kokonaan vapaata ja seuraavaksi perjantaina tiedossa aamuvuoro. Huomenna yritän herätä jo puolenpäivän aikaan, siitä sitten heräilyjen jälkeen suunnistan tallille ja lupaan ja vannon meneväni Vellerin kanssa pidemmälle maastolenkille :) Mulla on kaksi ajatusta, katsoo sitten kummalle reitille päädytään.

Mutta hei, laittakaa kiltit niitä toiveitanne mistä haluaisitte lukea enemmän tai jos on joku ihan erikoispostausajatus. Muuten tää on aika tämmönen päiväkirjatyylinen tylsä blogi, "Menin tallille ja ratsastin, laitoin Vellerin takas tarhaan ja lähdin kotiin". :D

maanantai 17. lokakuuta 2011

Veller on hassumainen karvanaama :)

Tänään oli joku virtapiikkipäivä. Ajattelin mennä vaan ratsastamaan, mutta kysäisinkin Tarulta oliko hän mennyt moneksi töihin ja oliko ehtinyt siivoamaan pihattomökkiä aamulla. Taru oli ehtinyt sitä siivoamaan, muttei kuivittamaan joten päätin mennä katsomaan oisko vielä jotain randomkasoja kerättävänä ja olihan siellä muutamat. Vein lisäksi pari siivua puhdasta olkea sinne ja pöyhin pojille oikein mukavan pedin! Ollaan tuskasteltu kun jäbät pissii sisälle, no tiettykin kun siellä on olkea niin ei roisku jaloille. Tänään viisas Voitto näytti että hän voi kyllä pissiä uloskin ja oli pakko ilmoittaa tästä ihmeestä myös Tarulle :D Kottareihin jäi pihaton jälkeen vielä paljon tyhjää tilaa jonka päätin täyttää siivoamalla karsinatkin. Joskus täytyy olla kiltti ja helpottaa toisen töitä. Etenkin kun Tarulla oli kuuteen asti ihan palkkatöitä, niin on sitten edes vähän vähemmän kotona hommia kun joskus illalla sinne asti pääsee.

Siivouspuuhastelun jälkeen hain Vellerin ja huvituin kovasti kun se on parin päivän aikana kasvattanut hassun pörrökarvan naamaan :D Kävin lauantaina ja sunnuntainakin, mutten ottanut Velleriä tarhasta vaan puuhastelin ruokintoja ja tallihommia enkä niin läheisesti Velleriä silloin tutkiskellut. Muutenkin sillä alkaa jo talvikarva olemaan ihan hyvällä mallilla.

Ei näy naamakarvat kyllä tässä kuvassa ollenkaan samalla tavalla miltä ne luonnossa näyttää ;p

Käytiin Vellerin kanssa melkoisen kevyt hölkkälenksu hämärtyvässä illassa. Oltiin nelisenkymmentä minuuttia matkassa, käytiin Tiltuntie edestakaisin. Ei siitä kilsoja tule kuin reilu 5km yhteensä. Lenkin päätteeksi harjasin vielä kunnolla parilla harjalla ja päästin jäbän tarhaan odottelemaan Tarua saapuvaksi -> saa iltaheinät ja jyvät ja voi painua unille :)

perjantai 14. lokakuuta 2011

Mutarallia, jee!

Eilen Vellerillä oli vapaa, pyhitin päivän aamuvuorolle sekä kotona puuhastelulle. Tänään yritti aurinko vähän paistella ja päätin ottaa kameran mukaan tallille, jos saisin vaikka jotain ER-kalenteri 2012-kuvia otetuksi. Pihaan kun tulin, en voinut olla huomaamatta jotain ihme kinastelua VV-pihattomökissä. Ei pojat sentään painineet mut jotain siellä oli meneillään. Poikien juttuja...

Veller ja Voitto olivat vedelleet mutarallia tarhassa ja Veller oli kainaloita, mahanalustaa ja kylkiä myöten ihan kurassa -.-" Jalat polvista alaspäin pesin, muun kropan siistin harjaamalla. Otettiin suunnaksi laidun ja Taru tulikin vähän avittamaan narun kanssa kun Veller meinas vaan mutustella fruktoosiruohoa ;) Juoksentelun jälkeen oli vuorossa hevosenvaihto ja samalla portinavauksella kun Veller meni sisään, otettiin Voitto ulos.

Ensin harjailin Voittoa kun Taru teki karsinat. Lähdettiin ajamaan ja tällä kertaa mentiinkin eri tielle mihin yleensä. Voitto oli pirteä, niinkin pirteä että ilmeni ihan päänviskelyä! :D Ajolenkki meni kuitenkin hienosti, pellolla oli ihan vieressä traktorikin kyntöhommissa mutta mahtoikohan Voitto edes huomata sitä :) Voiton ajelun jälkeen auttelin Tarua kun hän laitteli hevosille iltaruokia ja otettiin PPK-porukka talliin.

Tässä hiukan kuvasatoa irtojuoksutuksesta.






tiistai 11. lokakuuta 2011

Uusilla teillä.

Käytiin ensin ajamassa Voitto. Varsa nosti taas laukan pyynnöstä ja kivasti laukkaili menemään :)

Varsan ajon jälkeen laittelin Vellerin kuntoon, jalkojen pesusta aloittaen. Vähän kauan meni kuntoonlaitossa ku höpöttelin Tarun kanssa niitänäitä ja jotenkin jäi se hevosen puunaaminen siinä vähän vähemmälle ;) Käytiin tekemässä n.11km lenkki, laukattiin pitkät pätkät ja takastullessa vähän treenailtiin väistöjä suoraan sivulle sekä tehtiin käynti-ravi-siirtymisiä. Lopuksi vielä jumppailin Vellerin kaulaa puolelta toiselle taivutellen. Oli kivaa, aurinkokin paistoi :)

Joidenkin autoilijoiden kohdalla tosin alkoi meikäläisellä lämmöt nousemaan jonkun verran. On todella ärsyttävää kun ei yhtään viitsitä hidastaa hevosen kohdalla. Käveltiin valkoisen reunaviivan oikealla puolella, kuulin kun takaa tuli ja näin kun edestä tuli auto. Edestä tuleva oli joku keski-ikäinen tätönen ja oikein kiihdytti vähän ennen meitä :o Oli varmaan tarkoituksena ehtiä ohittamaan meidät ennen sitä meidän takaa tulevaa autoa. Veller ei onneksi noteeraa noita mitenkään, mut vähän säikymmällä hevosella noi ois vielä inhottavampia tilanteita. Niitä kyllä tervehdin ihan hymyn kera jotka hidastivat kohdalla, on se järki sentään joillain vielä päässä.

maanantai 10. lokakuuta 2011

Maastoilua ja palauttelua.

Oli sovittuna jo ajoissa pitkä maastolenkki sunnuntaille. Lähtö oltiin suunniteltu tapahtuvaksi siinä 14:30-15:00 tienoilla. Menin tallille kun Taru oli vielä omilla menoillaan ja pesin Vellerin jalat ja aloin harjailemaan ruunaa. Karvaa lähtee ihan hirveästi! Nyt siellä sentään on jo selvää talvikarvaakin kun pitkään näytti siltä ettei mitään ala kasvamaan.

Ihan Vellerin kiusaksi suojitin kaikki jalat, ei se tarvitsisi kuin takasiin hivarit kun niitä on jo ihan parin käyttökerran aikana kuluttanut sen verran että on jo alareunasta suojat rikki... Mutta Veller on sen verran tottumaton jalkohin liittyviin inhotuksiin että ihan hyvä sen on tuommoisiin tottua joten suojittelen joka jalkaa ihan huvikseni ainakin toistaiseksi.

Tarukin tuli paikalle ja laitteli siinä Kalilein kuntoon. Lähdettiin herrasmiesruunien kanssa siitä sitten tien päälle ja pituutta maastolenkille kertyi noin 20km. Oltiin parisen tuntia matkassa, enimmäkseen kevyttä hölkkää, pakollisissa kohdissa käyntiä ja pienet laukkapätkätkin otettiin Vellerin kanssa siellä täällä kun Taru ja Kalilei menivät sen verran reippaammin edessä :) Lopussa Kalilei sai vähän päästellä ravilla ja Vellerin kanssa tultiin myös reippaampaa laukkaa perässä. Hyvin me jäätiin kyllä jälkeen mut tulipahan venyttyä ehkä Vellerin mittapuulla äärimitoille.

Tallilla huuhtelin Vellerin lämpimällä vedellä ja loimitin tarhaan. Lähdettiin siitä sitten aika pikapikaa Aaltosen Raimon maneesille Voiton kanssa nuorten poikien irtohypytystreffeille. Voitto on aiemmin heinäkuun loppupuolella ajo-opetuksen päätteeksi kokeillut irtohyppelyä eikä sillä silloin kuulemma ollut juurikaan hajua koko touhusta. Eilen se hyppeli kuitenkin todella hienosti ja paineli menemään kujasta ihan käskemättäkin :) Voitto myös käyttäytyi Aaltosilla kaikin puolin erittäin hienosti! Taru kun kävi maksamassa maneesivuokran, niin taluttelin siinä Voittoa naru yhdessä kädessä ja kauraämpäri toisessa. Ei mitään meininkiä hillumisesta tai muustakaan, vaikka maneesiin tuli siinä vaiheessa toinenkin hevonen joka tietenkin oli Voitolle ihan vieras. Vitsi mikä varsa :)

Tallille kun tultiin, katsottiin että missä ihmeessä Veller mahtaa luurata, ei näkynyt pihaton oviaukossa päivystämässä eikä heinäkaukalollakaan. Näin vilauksen nousevasta päästä pihatossa, hän oli jo ollut nokosilla :) Tuli se sieltä sitten ihan silmät sikkuralla tukka olkisena katsomaan mitä pihalla oikein tapahtuu. Hänellä oli jo uniaika tullut vastaan kun pimeäkin tuli, piha hiljeni ja varmasti lenkkikin väsytti kovasti. Ei paljoa haitannut että iltajyvät oli vielä antamatta, eikä Voittoakaan näkynyt missään :D

Voiton irtoloikkaa.

Tänään sitten oli tiedossa Vellerin palauttelulenkki. Sitä ennen Voiton ajo. Varsa oli pirteä, heti alkuun pisteli rivakasti ravia menemään. Käytiinkin perinteistä kääntöpaikkaa pidemmällä ja takastullessa otettiin vielä vähän laukkaakin! En tiedä kuka tuolle varsalle on laukkakäskyn opettanut (tuskinpa kukaan), mut hienostipa se nosti laukan kun Taru sieltä kärryiltä sitä pyysi. Jälleen kerran ihmetyksen aihetta tädeille :)

Vellerin kanssa tosiaan käytiin ihan kevyt palautuslenkki. Pääosin käyntiä ilman satulaa, vähän raviakin otin. Ihan mielellään Veller lähti lenkille joten ei se kauheasti eilisestä "rääkkilenkistä" pahastunut ;)

Päivällä kävin "uudessa" Horse Housessa mysliostoksilla. Ostin pari säkkiä Marstallin Western-mysliä. Aiemmin ostin Agrista Krafftin Mysli Plussaa, mutta kun säkkihinta oli 41e niin totesin ettei Veller ihan kuitenkaan sen hintaista tavaraa taida syödä kun halvempaakin on tarjolla ja varmasti ihan yhtä hyvää. Illalla vielä ihan vahingossa tilailin yhden uuden loimen sekä uuden satulahuovan. Loimi siksi, että Vellerillä on vain yksi ohutvuorinen sadetakki joka sekään ei kovin hyvin istu päälle, ja jää siitä pyllykin vähän paljaaksi. Niin.. ja häntäläppäkin on ihan naurettavan pieni :D Tämä takki on siis Eskadronin sadeloimi kokoa XXL, värinä negro-coriander-wine johon meillä on joskus aikoja sitten Tarulta ostettu samaa sarjaa oleva riimukin ;D Kyllähän se loimi nyt menee, mutta ehkä kakkosloimena sitten mieluummin.


Tämänmoinen sadetakki on tulossa. Se on siis Horzen Avalanche ohuella polyester-vuorilla ja värinä kuusi/höyhen. Olisin halunnut samanlaisen riimunkin, tai siis samaa väriä, mutta oli tarjolla enää ponikokoja :( Meillä on ennestään tästä samasta mallista fleecevuorinen sadeloimi, mutta se on vielä vähän turhan lämmin näille keleille. Vielä kun ei lämmikettä tarvita, vain suojaa sateelta :) Ja pitää tuo nyt sen verran lämpöä että liikutuksen jälkeen on ihan riittävä.

Huopa edustaa samaa väriskaalaa kuin loimikin, jostain syystä tämä väri miellytti :) Huovassa melkoisen erikoinen muotoilu, ehkä siksi tuli valittua juurikin tämä! Vellerillä kun on sitä leveyttä sen verran että jos haluan kunnon ilmakanavan tuonne selkäosioon, niin se verottaa heti helmanpituudesta eikä välttämättä tuo satulavyön remmi ylety siiven alapuolelle niin että saisi vyön läpi. Nämä on näitä muhkujen ongelmia joiden kanssa on vaan elettävä :) Kyllä onneksi saan kiskottua aina huopaa sen verran irti selkärangasta ettei se ahdista hevosta (eikä myöskään ajatustasolla minua) ja silti saan vyön ujutettua tuosta omasta kohdastaan. Halusin tähän huopaan myös nimi-brodyyrin.

lauantai 8. lokakuuta 2011

Oisko jotain ratakiskoa paksumpaa??

Oltiin eilen Rattolan Tilalla Tea Kailan tunnilla. Menin noin tuntia ennen sovittua lähtöaikaa tallille, pesin jalat, harjasin, suojitin, suitsin, lastasin kamoja autoon jne. Veller on aiemmin lastautunut ihan parissa minuutissa, tovin ihmetellyt siis lastaussillalla ja siitä sitten jatkanut matkaansa sisälle traikkuun. Nytpäs ei lastautunutkaan! Väännettiin sitä puol tuntia koppiin leivän ja myslivadin avulla. Ei houkuttanut tarpeeksi. Peitettiin pyyhkeellä silmät, ei vaikutusta. Raippakin oli apuna mutta siitä oli enemmänkin haittaa. Lopulta Veller meni sinne liinojen avulla. Tallilta oli noin puolen tunnin ajomatka, kello näytti lähtiessä siltä että tunti alkaa vartin päästä... No ei mitään, soitin Kirsille et tulossa ollaan, myöhästytään hiukan.

Rattola on mulle ennestään tuttu paikka, oltiin siellä Lotan kanssa ennen Pöytyälle muuttoa parisen vuotta ja viihdyttiin hyvin!  Tykkään paikasta, harmi että multa on sinne kotoa niin pitkä matka, muuten ois jäänyt Lotta sinne asumaan aikanaan.

Perillä sitten hevonen ulos kopista, äkkiä satula selkään ja itse perässä ja eikun ihmettelemään kentälle.

Pientä alkujännitystä ja ihmettelyä.


Aika pian kuitenkin päästiin työnteon makuun.
Tea on erittäin istuntapainotteinen ja tarkoituksena olikin tänään ratsastaa hevosta tötsien ympäri käynnissä ja ravissa käyttäen istuntaa pelkästään. Se olikin yllättävän haastavaa, tuli heti noottia mitä haittaa on jos lähdin sisäohjalla vähän vinkkaamaan Vellerille mihin suuntaan olisi tarkoitus jatkaa sitä liikettä. Kun ei toinen voi ymmärtää mun epäselvistä onnettomista avuistani mitä mä siellä yritän pyytää :) Kuin hankalaa on pitää koko ajan sama etäisyys siitä tötteröstä! Tea huomasi heti alkuun jo Vellerin herkkyyden ja totesi että nuo tehtävät lieneekin sen kanssa helppoja kun kuuntelee niin hyvin ja toimii kevyesti. Miksei musta tuntunu helpolta ;)

Tea näyttää mitä puomeilla olis tarkoitus tehdä.


Puomeilla siis oli tarkoitus astua niiden yli, sitten joko pysähtyä tai jatkaa suoraan liikkeestä väistöä suoraan sivulle. Väistö vasemmalle sujui ehkä liiankin hienosti, koin nimittäin onnistumisen tunteita siinä! Oikealle ei ollutkaan niin helppoa ja sitä tahkottiinkin varmaan 3/4 tunnista -.-"



Tea opasti ihan kädestä pitäen, otti mun raipan ja naputti sillä Vellerin takasta pyytääkseen sitä astumaan sivulle. Naputti, naputti, naputti... Kuin voi olla niin pitkät piuhat! Veller vaan seistä tönötti korvat hörössä ja katseli maisemia. Ei häntä häirinnyt ollenkaan mikään takajalkaa naputtava raippa. Kun se sitten lopulta otti epämääräisen väistöaskeleen sinne oikealle, niin annoimme tietenkin suuret kehut ja toistettiin sama uudestaan. Ja ihan yhtä hankalaa oli, tuntui ettei Veller tajunnut ollenkaan mitä se teki, minkä takia ja mitä siitä seurasi :D Kyllä ne sit saatiin jotenkin sujumaan ja sitten mentiinkin hetkeksi kävelemään pitkin ohjin ja kiertelemään tötteröitä käynnissä ja ravissa.






Saatiin kotiläksyksi maasta (ja selästäkin) käsin vaikka ihan vaan tiellä tehdä noita väistöharjoituksia. Kyllä Vellerillä on väistetty ihan molempiin suuntiin aiemmin, oon sen kanssa tielläkin mennyt ties mitä siksakkia ravissakin mutten vaan ymmärrä mikä ihmeen oikosulku sille tuli kun ei tänään tuntunut tajuavan ollenkaan mistä oli kyse :) Tea toivotti meidät myös tervetulleeksi maneesiryhmään Anivetin maneesille, siellä kuulemma vielä on tilaa. Pitää katsoa mihin menee ja koska, me kun ollaan aina riippuvaisia kyydistä. Mutta se on varmaa että nyt pyritään aloittamaan taas säännöllinen tunneilla käyminen!


Vellerillä oli miniponi matkassa mukana :) Siinä kun lähtiessä taisteltiin lastauksen kanssa niin Upi kävi hakemassa Pollen tarhasta josko se helpottaisi Vellerin lastautumista. No ei siitä tuntunut apua olevan, mutta jätettiin poni kuitenkin koppiin seuralaiseksi kun ei matka kuitenkaan ollut kuin reilu 20km suuntaansa ja ponia kuulemma saa aina käyttää jos siitä jossain asiassa hyötyä on :)

torstai 6. lokakuuta 2011

Aurinkoa ja riistolaukkaa.

Jäi eilen kirjoittamatta eilisestä.

Aamulla taas tallille, tällä kertaa treffit klo9.
Ensin ajamaan Voitto. Jälleen kerran nuoriherra oli mutkaton ja mukava-ajoinen. Osaakohan se olla koskaan mitään muuta :) Sitä kyllä jaksaa kerrasta toiseen ihmetellä miten noin nuori on niin toimiva.
Saa nähdä minkälainen on sitten ratsastaessa kun sen aika tulee.

Varsaa kun siinä purettiin valjaista, kysäisin Tarulta et koska mennään Porrea ajamaan. Taru vastas kysymykseen kysymyksellä; "mennääks heti?" ja mehän sit mentiin :) Oli vähän isompi pylly kärryjen edessä! Harmi kun herra on toipilas, oishan sen kyydissä pidempäänkin istunut.

Porren jälkeen kävin noukkimassa Viilerin tarhasta. Pesin jalat, koska päätin hifistellä ja pukea joka jalkaan suojat. Ja olihan se aiheellistakin ainakin taakse, sen verran selkeät hivutusjäljet tuli suojiin. Tai no, oonhan mä sen tiennyt kun oon vierestä katsonut et se hivuttaa, mut ikinä ei oo lyönyt jalkoihinsa kuitenkaan. Kuitenkin ne jalat käy sen verran lähellä toisiaan et suojiin sit kuitenkin tulee jälkeä.

Sain tarrat sovituskertaa paremmin kireälle, mulla oli sillon joku epämääräinen rannetulehdus (kiitos työn) eikä voimaa kiskoa niitä riittävästi kun särki niin kovasti. Takasiin laitto aiheutti jalkojen nostelua, mut saa ruuna luvan tottua et niihin jalkoihin viritellään "ties mitä" ni loppunee tuo nostelu.

Lähdettiin siitä sitten kävelemään tietä pitkin, ei tehty kuin joku n.6km lenkki. Vellerillä oli puukasojen ja pyöröpaalien kyttäyspäivä, hän oli hiukan pörhäkkänä. Ajattelin ottaa laukannostoja ja nostot tulikin kivasti, joskin ne tuli muutaman kerran väärin ja se itse nostotilannekaan ei ihan nappiin mennyt. Hännästä kuului *viuh*, korvat kääntyi taakse, kuului örähdys ja sit lähdettiin. Ei siinä vaikka oiskin sit tommosella viiroasenteella nostanut ne laukat ja painellut menemään, mutkun ois keskittynyt edes sen verran et ois noussut oikein. Sit kun otin laukkaa alas, tää painoi vastaan, viskoi päätä suu auki ja kaahaili vaan. Pölöpää. Loppuraveissa kuulin kun takaa tuli hiljaa auto. Sitten Veller nosti päänsä, keräsin hiukan ohjia ja tää singahtikin täyteen laukkaan ja taas kauheet vastaanvänkäämiset kuten aiemminkin eikä se laukka sieltä ihan tullut alas heti kun pyysin. Eikä muutenkaan ihan nätein pikkupidättein ja alas istumalla... Ja en usko selitykseen että pelästyi. Ei Veller pelkää autoja, ei edestä eikä takaa tulevia. Ei se ole pelännyt rekkoja tai traktoreitakaan. Tuo oli jotain omaa pölöilyä, syysviiroa tms. muttei silti tarvitsis ihan tommosta tyhmää riistolaukkaa painaa menemään ja noin suurieleisesti vielä vastustella pidätteitä.

Tämä pisti miettimään vähän tehokkaampaa kuolainta maastoon. Kovasuinen Veller ei ole, se on tosi kiva ja kevyt edestä mut tuollaisia pönttöilytilanteita varten ois kiva jos ois vähän napampi kuolain. Ja itseasiassa kun sillä on muutenkin vähän pitkät piuhat noissa siirtymisissä, josko edes väliaikaisesti joku ohjasapujen terävöittäjä tois apua. Maastossa kun ei paljoa aina huvita kuunnella istuinapuja, että mihin suuntaan ne istuinluut nyt on kallellaan, tai vatsalihasten jännittelyjä. Ne toimii käynnissä ja ravissa silloin kun Vellerin saa ihan kunnolla keskittymään siihen hommaan, ei päättömässä kaahailulaukassa.

Pikaisen pohdinnan tuloksena mieleeni tuli kimblewick-kuolain ja vieläpä juurikin tuo kuvassa oleva, suora kielentilallinen. Väri on ihan vaan suitsien solkien takia... Suora kielentilalla on kuitenkin nivellettyä pehmeämpi ja kun kimblewickissä ei kuitenkaan ole vääntövoimaa niin paljoa kuin esimerkiksi pelhamissa deltan tai kaksien ohjien kanssa. Kaksilla ohjilla en ole ikinä edes ratsastanut, joten siksikään pelham kaksilla ohjilla ei houkuta kovinkaan paljoa.

No mutta, me katsellaan vielä jatkuuko tuollainen pölöpäämeininki vai rauhoittuuko ruunimus. Tosin mikäli tämä johtuu ilmojen viilenemisestä, niin ei siihen ainakaan ennen kevättä varmastikaan ole helpotusta tiedossa :D

tiistai 4. lokakuuta 2011

Hiukan kuivempaa.

Aamulenkillä taasen, samanlainen kuvio toistui kuin eilenkin, mutta vain sillä erotuksella etteivät Taru ja Porre tulleet mukaan ratsastuslenkille, eikä me käyty myöskään ojassa eikä pellolla. Ei onneksi myöskään satanut ajolenkillä, eikä ratsastaessakaan, mitä nyt ihan lopussa alkoi pientä tihkua tulemaan.

Huomenna tulee 5vrk rokotuksesta. Jos ei sada, taidan pitkästä aikaa lähteä ihan satulan kera lenkille ja mennä vähän reippaammin :)

maanantai 3. lokakuuta 2011

Mälkää ;p

Ihanaa kun taas sataa ♥ Olihan tossa jo ainakin kaks kokonaista ällöttävää aurinkoista päivää. Eilen onneks jo alkoi vähän tulla vettä taas. Melkein jo pelästyin et meinaaks oikeesti maa alkaa kuivumaan! Oishan se vallan kurjaa jos tallilla sais tarhoissa kottareita työnnellä vaivattomasti eteenpäin...

Aikataulu tälle aamulle oli seuraava: 8:15 tallille, ensin Voiton ajo, sen jälkeen Vellerin ja Porren setäköpsölenkki ja tallipuuhat valmiiksi niin että Taru olisi päässyt lähtemään töihin siinä klo11 jälkeen.

Noh, mun osalta se pissi heti alkuunsa, taisin myöhästyä ainakin 10min sovitusta kellonajasta.

Käytiin siis Voitto ajamassa. Lenkin jälkeen Taru hääräili Voiton kavioiden kanssa, on tullut kengittäjältä kehotus naputella vasaralla kenkiä kun varsapieni sitä on niin kovasti säpsynyt. Itse tein sinä aikana karsinat ja samalla portinavauksella kun Voitto meni jyvien kanssa tarhaan, tuli Veller sieltä ulos lenkillelähtöä varten.

Laiskotti, hevonen oli märkä ja vettäkin tuli alas, joten en vaivautunut satuloimaan. Ja koska en satuloinut ja vaatetuskin oli mallia sadepuku, laitoin humputtelusuitset päähän. Humputtelusuitset on sellaiset joissa ei ole turparemmiä ollenkaan. Vellerilläkin oli humputtelut mielessä. Hipsunhipsun se meni, oli ihan meno päällä. Vähän ihan sallitustikin hipsuteltiin ravia menemään ja takastullessa Taru otti Pirden kanssa pienen laukkapätkän. Veller ei saanut samanlaista joten nousi kiukku. Etuset nousi myös, ainakin 10cm maasta ilmaan, mentiin niska linkussa raviväistöä pieni pätkä, Veller viskoi päätään ja lopulta pakitti ojaan suutuspäissään ja sitten törötettiinkin siellä. Taru ja Pörri kääntyivät takaisin ja saatiin kummasteleva kysymys, miksi kävelemme pellon puolella. NII-I.

Hevoset saivat loimet niskaansa, tämä olikin tänä syksynä Vellerille eka kerta. Se sai Eskan ohut-puuvillavuorisen sadeloimen ja jännityksellä menen huomenaamulla katsomaan mitä siitä on jäljellä ;)