torstai 7. maaliskuuta 2013

Se tunne kun kentällä näkyy hiekkaa \o/

Tänään oltiin puolen päivän aikaan treenailemassa. Mentiin kentällä, mut mentiin aika vähän aikaa kun herra Veller oli varsin yhteistyökykyinen! Me ollaan Vellerin kanssa aloitettu hommat ihan alusta, ihan puhtaalta pöydältä. Aloitettiin tänään pysähdyksillä ja liikkeellelähdöillä. Seuraavaksi vähän samantapaista ravissa, pitkät sivut ravilla ja lyhyet käynnissä, kulmat hyvin. Sitten pitkällä sivulla kaks ravi-käynti-siirtymää. Meni hyvin, ei nyt täydellisesti ja salamannopeasti, mutta raviinlähtö ei venynyt puoleen väliin pitkää sivua eikä vastaavasti käyntiinsiirtyminen ottanut sitä toista puolikasta pitkästä sivusta.

Näiden harjoitusten jälkeen siirryttiin ravaamaan kahdeksikolle keskellä aina siirtyen käyntiin suunnanvaihdon ajaksi. Tuli vähän ympyräkuviotakin mentyä. Viime kerralla kentällä ei laukannostot sujuneet ollenkaan, tänään ne sujuivat vaiks kui hyvi!! Eikä laukka muutenkaan tuntunut siltä että sitä sais joka askeleella ylläpitää tai se tippuu ihan just alas, tai muutenkaan tuntunut laadullisesti epämääräiseltä. Kahdeksikolla mentiin myös laukkaa ja vaihdot parin raviaskeleen kautta meni kivasti. Oli hyvä tunne. Ja koska tunne oli näin hyvä, halusin palkita Vellerin lopettamalla hommat jo tähän. Mitä sitä jatkamaankaan :) Toki vaatimustasoa nostetaan ja nuo hyvinmenemiset tuolla tasolla kuuluvat itsestäänselvyyksiin, mutta kun meidän yhteinen sävel nyt ei ole mennyt ihan täydellisesti niin katsoin ihan hyväksi syyksi nyt kuitenkin lopettaa tänään tähän. Vaikka tyytyväisyys tappaakin kehityksen. Loppuraveissa kolmikaarista ja kulmissa isoja voltteja, loppukäynneissä annoin katseeni harhailla siellä ja täällä ja huomasinkin, että kentän reunoilla lumen alta on jo paljastunut hiukan hiekkaa :) Vähän vielä kun aurinko lämmittää, niin ei kauaakaan mene kun kenttä on jo melkein kokonaan hiekalla!

Tallinpitäjämme on kiinnittänyt huomiota siihen, että Veller tamppaa vasenta takastaan, etenkin aamuisin... Kysyi onko tuolla rodulla vuohispunkkeja. Minä en tiennyt, joten hän kyseli lähellä asuvalta raskistutultamme, joka kertoi että kyllä niitä vaan noilla esiintyy ja hän on omiltaan niitä häädellytkin. JES, KIVA HEI. Ivermektiinimatolääkkeet kehiin, katsotaan auttaako. Jos ei, niin sitten seuraava askel on ivermektiinipitoinen valeluliuos. Matolääkitykselle ei muuten ois tarvetta, hevosilta otettiin lantanäytteet joiden perusteella kellään ei ollut tarvetta häädölle, mut Veller saa nyt sit kuitenkin satsin jos sillä jotain tyhmiä punkkiloita on. Pohdiskelimme siinä myös, olisiko mahdollisesti vuohispunkeilla yhteys jollain tavalla vatsan löysyyteenkin. Kun Vellerillä ei lanta niinkään ole niin kovin löysää, ainakaan aina, mutta sen yhteydessä tulee melkoinen määrä märkää joka tänäänkin lorisi käytävälle siihen malliin että ensin kuulostelimme pissasko se käytävälle. Myös kaikilla vuohispunkkitapauksilla on ollut tuollaista löysäilyä...

Lisäys: Äsken tallinpitäjämme soittikin ja kysyi joko ehdin hakemaan matolääkkeet. En vielä. No, hän tuo ne mukanaan :) Huippua! Tykkään meidän tallista ja tallin omistajista!

1 kommentti:

  1. Kivaa kun sujuu! Vaikka välillä onkin pakko aloittaa nollasta....

    VastaaPoista