maanantai 2. tammikuuta 2012

Puuhastelupäivä, kestoltaan kuutisen tuntia!

Olin aamulla melkein tunnin myöhässä eilen laatimastani aikataulusta, onneksi ei tallitouhujen lisäksi ollut mitään muuta ohjelmaa joten ei sen enempää haitannut tuo pommiin nukkuminen. Laitoin auton aamuksi lämppäriin ajastimella klo8-10, mulla oli herätys yhdeksältä mutta jostain kumman syystä heräsin 10:14... Siitä sitten vauhdilla ylös ja ulos ettei auto ehdi ihan jäähtymään!
Vellerillä oli heinänsyönti ihan kesken joten päätin ensin siivota tallin ja laittaa heinät ja vedet iltaa varten karsinoihin valmiiksi. Taru oli lähdössä Kalilein kanssa lenkille ja sen jälkeen he lähtivät Upin kanssa hakemaan uutta traikkua! Tallihommien jälkeen kiskoin kurakoppuraksi jäätyneen lainapeitteen (=jättisuuri loimi) paalien päältä, raahasin sen saunan edustalle, levitin maahan ja aloin lakaisuharjalla ja haalealla vedellä sitä jynssäämään puhtaaksi.

Hetken pohdiskelin mihin jättäisin sen valumaan kun ei mikään puunoksakaan näyttänyt sopivalta siihen hommaan ja valkoinen piha-aita puolestaan näytti aivan liian valkoiselta ottaakseen päälleen kuravettä tippuvan loimen ;) Tikkaathan olikin just passelit siihen hommaan!

Kuvailin myös Vellerin ja Voiton touhuja tarhassa. Taas tollasta poikien kyöräämistä ja loikkimista. Tosin hiukan heitä tuntui nolostuttavan paparazzi, tai ainakin Velleriä koska heti kun sammutin kameran, laitoin linssinsuojuksen paikoilleen ja käänsin selkäni, niin kuului taas hirveää ryskettä ja siellä oli molemmat kynttilänä pystyssä. Kamera uudestaan kuvausasemiin muttei taaskaan tullut mitään kunnon pystyynhyppyjä. Tässä nyt kuitenkin kuvasatoa. Ärsyttää kun nääkin ois voinut pistää vaikka rinnakkain niin ei olis peräkkäin noin montaa kuvaa... No mut rullatkaa! :D











Sitten vilkaisin puhelinta... Neljä puhelua tullut, kaikki Jerryltä. Soitin takaisin ja kysyin tietty mitä asiaa kun oli pitänyt niin monta kertaa soittaa. Hän ihmetteli miksen ollut vastannut, vähän tiuskivaan äänensävyyn vastasin etten kerkeä puhelinta päivystämään kun on molemmille käsille töitä. No hän kuitenkin kysyi että meneekö mulla vielä kauan, sanoin et olen menossa vielä ratsastamaan ja tällä kertaa en siitä tingi! No hän kuulemma oli ABC:n parkkipaikalla ja pyysi mua syömään sinne :) Suljin ovet ja valot, lähdin ABC:lle ja kyllähän Jerry yritti jos tulisinkin jo suoraan kotiin hänen kanssaan, mutta pidin päätökseni ja lähdin takaisin tallille vielä :) Olin pari tuntia ollut tallilla ja nyt pidin vajaan tunnin ruokatauon.
Otin Vellerin tarhasta, pesin jalat ja hännän, selvittelin jouhet, putsasin ja puunasin sen minkä märkää hevosta pystyy ja siistin niskasiilin. Tunnin verran siinä tuhtasin, kaivoin vettäpitävän ratsastusloimen hyllystä ja virittelin sen Vellerin selkään siinä toivossa että ruuna kuivahtaisi lenkillä sen alla ja saisin vähän paremmin harjattua sit lenkin jälkeen.

Ensin ajattelin mennä pellolle, mutta muutinkin mieleni ja lenkkeiltiin tiellä. Veller oli nyt ekaa kertaa valoisaan aikaan lenkillä myrskyn jälkeen ja ihmetteli kovasti muuttunutta maisemaa. Naapurin hevosiakaan se ei ollut aiemmin nähnyt ja pitihän niille hirnua komealla ison miehen äänellä ;)

Naapurin kohdalla huomasin heiltä lähtevät jäljet, shettis kärryjen edessä. Jäljet näyttivät poispäin, takaspäin tulevia ei ollut ollenkaan. O-ou, tämä yhdistelmä siis on tulossa meitä vastaan jossain vaiheessa! Ja niinhän se tulikin. Veller on siitä kiva hevonen verrattuna esimerkiksi Lottaan, että se ei pelottavan tai jännän kohteen osuessa kohdalle kuitenkaan vedä mitään uukkareita ja painele jarruttomana karkuun. Se pysähtyy ja katsoo pää pystyssä korvat töröllään kohdetta, muttei poistu paikalta. Monet kerrat joko kyljellä roikkuneena tai jopa kyydistä jääneenä tätä ominaisuutta arvostaa hevosessa. Järkevä kylmikseni ♥ Vaikka se yksi eestiläinen aivosolu siellä toisinaan aiheuttaakin kaksijalkaisille suurta huvia, on Veller joissain tilanteissa ihan viisaskin. Tai sitten niin hölmö ettei se vaan tajua poistua?

Käytiin kääntymässä samassa kohtaa missä käännyttiin Porren ja Kalilein kanssa, ennen sellaista taloa jossa vissiin on jotain mäyräkoiria. Tie taitaa mennä siitä pihan läpi. Takas tultiin Sirkiän metsän läpi, siellä oli jonkun verran polullekin kaatunut puita mutta hyvin pääsi läpi kuitenkin. Oltiin tunnin verran reissussa, takaspäin otettiin pieni laukkapätkä, muuten vaan ravailtiin ja käveltiin.

Hoitelin Vellerin, loimitin ja vein tarhaan. Annoin päiväheinät ja vedet kaikille, keräsin kamat kasaan ja meinasin valuneen ja jäätyneen loimen siirtää varustehuoneeseen kuivumaan loppuun, mutta se alkoi sulaa ja kastella lattiaa heti sisälle tuotaessa enkä sitten viitsinyt jättää sitä sinne. Virittelin sen tallin puolelle ja pähkäilen jatkoa sille sitten myöhemmin.

4 kommenttia:

  1. Samaa piirrettä arvostan omassani - ei poistu paikalta vaan tuijottaa pitkään ja hartaasti :) Veller on komea! Ja pojilla näkyy olevan hauskaa :D

    VastaaPoista
  2. Pakollinen kysymys: paljonko pojilla on korkeuseroa? :D Veller on vaan ihan hirmuisen komea! Ja Monni kans!

    VastaaPoista
  3. Voitto muistaakseni mitattiin säältä 155 vai 156cm nyt syksyllä, Veller me mitattiin keväällä 175cm eli semmonen pyöreet parikymmentä senttiä :) Mut Veller on nii kiltti <3

    VastaaPoista