maanantai 20. kesäkuuta 2011

Ensimmäinen bloggaus, lyhyesti meistä!

Veller on vuonna 2006 syntynyt Eestin raskas vetohevonen joka tuli Suomeen, ja samalla minulle elokuussa 2010. En käynyt sitä Virossa etukäteen katsomassa, ja mitäpä toisaalta sinne olisin reissannut, hevonen oli ratsastamaton joten olisin vaan käynyt toteamassa että ruuna on ihan yhtä mukava luonnossa kuin välittyi kuvistakin :)

Toisaalta voihan se olla jonkun mielestä tyhmää, kun tälläinen lämpösellä humputellut puskis ostaa itselleen näkemättä 175cm jätin jolla ei ole edes ratsastettu.. Mutten ole katunut :) Veller on helmi luonteeltaan, herkkä, kevyt ja nöyrä. Se on oppinut ratsun asioita helposti ja nopeasti, ja on erittäin miellyttävä ratsastaa.

Tällä hetkellä sen tasoksi voisi sanoa heC. Sen kanssa voi tehdä siirtymisiä askellajin sisällä, tietenkin myös askellajista toiseen. Se osaa väistää uralta pois, uralle sekä myös uralla. Ja kyllä, nämä on pakko mainita kaikki erikseen koska niiden osaaminen ei välttämättä ole itsestäänselvyys ;) Väistöjä ollaan harjoiteltu myös ravissa. Avotaivutustakin on menty käynnissä. Niin ja ollaanhan me harjoiteltu vähän laukanvaihtojakin parin raviaskeleen kautta... Veller on kolmipalalla ratsastettava sekä maastossa että kentällä. Se on kädelle kevyt, pehmeä ja miellyttävä. Kaikkea muuta mitä ensimmäiseksi voisi tälläisestä tulla mieleen. Sen askeleet ovat pehmeät istua, ravissa ja laukassa nousee jalat muttei sitä tunne selkään mitenkään epämiellyttävänä.

Kuikelo jätti saapumisiltana.
Vellerillä aloitettiin melko pian sen Suomeenmuuton jälkeen selkäännousuharjoitukset. Minulla oli meidän tallilla nuoria hevosia ratsuttanut henkilö apuna, ja hän meni parin kuukauden aikana Vellerillä kentällä noin kerran viikossa, joskus harvemmin ja joskus taas kahdesti viikossa. Vellerillä ei oltu kauaakaan vielä ratsastettu kun eräänä aamuna päätin kiivetä selkään ilman taluttajaa. Jännittihän se, en ollut edes ollut hevoseni selässä tuota ennen! Mutta Veller ei asiaa ihmetellyt, ja se oli itseasiassa jopa parempi ilman taluttajaa kuin taluttajan kanssa. Aloin myös jo aika varhaisessa vaiheessa maastoilla Vellerin kanssa, alkuun mukana oli kaverini entisen hevoseni kanssa, mutta koska viisas virolaiseni oli niin hyvä kaikessa, sen kanssa ei ollut ongelmia maastoilla yksinkään.

Alkuvuodesta aloitin yksityistunnit ja olemme yhdessä edistyneet ihan mukavasti. Tosin kuskilla on enemmän harjoiteltavaa kuin hevosella... ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti