Lisää liikkumisaiheista tekstiä.

Outi ja Lanttu

Olin eilen, keskiviikkona, Outin ja Raisan kanssa LaRa:n maneesilla lähinnä apukäsiparina ja kameraa ulkoiluttamassa, vaikka kalusto ei maneesikuvaukseen riitäkään. Lantun kanssa menin loppuravit, arviolta viimeiset 15min ja oli huikean jännää! Alkushokki tuli jo siitä kun onhan tuollainen pv-heppa erimallinen kuin Veller, ja tuntui kovin kiikkerältä. Lantulla olen ennenkin ratsastellut, kentällä sekä maastossakin kävin herraa kerran liikuttelemassa mutta nyt kun olen pidempään pelkästään Vellerin selässä istuskellut niin tuntui Lantus niin kaposelta, hyvä etten tullut samantien toiselta puolelta alas kun selkään kiipustin :D

Lanttu oli kuitenkin mukavainen. Tietenkin istuin siellä selässä ihan paskajäykkänä mutta Lantus ravaili kiltisti ja totteli kun tätönen häntä käänteli kiemuraurille ja ympyröille :) Lastattiin hepukat kotimatkalle ja Kaivolan naikkoset lähtivät yhteisellä kyydillä takaisin tallille, itse suuntasin Fionahattuni kanssa suutarille kun siitä meni heti alkuun neppari rikki. Suutari laittoi uuden :)

Siitä jatkoin matkaani omalle tallille ja kävimme Vellerin kanssa uhmaamassa tiskirättejä 40min ajan maastossa. 40min riitti siihen että toppatakki oli kastunut läpi. Yhdessä aukeammassa kohdassa pääsi satamaan ja tuulemaan suoraan sivuviistosta päin naamaa ja siitä mentiin reippaalla ravilla äkkiä ohi, en tiedä oliko Vellerillä mutta itselläni ainakin oli silmät kiinni ja sanoin vain Vellerille että pysyy sitten tiellä kun mä en näe ajaa. Ei me ainakaan ojaan menty et kai sillä oli edes toinen silmä auki.

Lenkin jälkeen hevonen takas tarhaan, loimitettuna. Oli muuten loimitettuna jo silloin kun menin tallille. Jälleen kerran ihan hyvä juttu, mieluummin takki päällä räntä- ja vesisateessa kuin selkä paljaana. Olkoon tästä kukakin sitten omaa mieltänsä, tämä on minun mielipiteeni :)

Tänään käytiin ensin Outin kanssa Kaivolassa Lantus hoitamassa. Tai mää mitään hoitanu, seisoskelin ja hengailin vaan. Sieltä jatkettiin Kusniin meidän tallille ja Outin piti koutsata mua Vellerin kanssa koska hän on siinä sangen pätevä, ja itsensä piti sit vaan vähän köpötellä ja kokeilla mimmonen Veller onkaan. Kävikin niin, että Outi ratsasti Vellerin ihan kunnolla ja sitäpä oli kiva katsella! Outi on ihanan sitkeä ja määrätietoinen, niin mun vastakohta :D Hän pisti Vellerin ravaamaan, ja ihan siis oikeasti ravaamaan! Siihen malliin mitä se ravi on ollut joskus. Sitä oli ilo katsoa :) Velleriä luonnollisesti otti homma alkuun päähän ihan täysillä, se on niin vajonut siihen mukavuusasteelle ja kaippa jollain tasolla myös kyllästynyt kentällä menemiseen että olisihan se ihme jos ei käskeminen päähän ottais ;)

Sain kivoja kuvia, tänään ei ollut aiheena minkäänlainen kouluvääntö, vain se eteenpäin liikkuminen.