Elämme mielenkiintoisia aikoja!

Tikru on muuttanut pois, lähemmäs omistajaansa ja Tikrun jälkeen kävin muutaman kerran meidän tallilla asuvan shagya-arabiorin kanssa ratsastelemassa maastossa, mutta se homma ikäänkuin kuihtui kasaan...

Ei ole paljoa ollut siis kerrottavaa blogiin, eikä oikeastaan paljoa kiinnostustakaan... Syksyllä hakeuduin vihdoinkin mielenterveyshoitajan puheille ja sitä kautta myös lääkärille ja minulla diagnosoitiin keskivaikea masennus. Sain keskusteluapua ja SSRI-lääkityksen ja suunta on ollut jo jonkun aikaa ylöspäin :)

Nyt on alkanut heppajututkin taas kiinnostaa vähän enemmän, sitä kautta ehkä blogikin herää taas henkiin kun saan asioita rullaamaan! Ehkä pieniä muutoksia on myös tiedossa... ;)

Kirjoitan tätä tekstiä kännykällä, asettelut sun muut on ihan omituisia mutta kun iso pyörä lähtee pyörimään, haen tietokoneeni kotiin jolloin homma sujuu paljon paremmin! Ja tarvitsenhan tietokonetta myös kameran kuville, koska täältä ylös rämmittyäni olen myös kiinnostunut taas valokuvaamisesta.

Veller on myyty.

Veller on 18.2. vaihtanut omistajaa.

Tikru torstaina,

Itse olen käynyt Tiikerin kanssa lenkkeilemässä. Se palailee pikkuhiljaa normaaliin liikutukseen jännevammansa jälkeen, kävelytettiin sitä ainakin 3,5kk. Virtaa on riittänyt! Juuri tulin sen kanssa maastolenkiltä jolta ei vauhtia puuttunut. Reittiin kuuluu suora joka päättyy ylämäkeen ja Tiikeri on tottunut sen menemään astetta reippaammin. No nyt me käveltiin se. Mäen alla se päätti että kävely riittää, nakkas pukin ja ryykäs laukkaan. En lähtenyt vetokilpailuun vaan ajattelin että kyllä se ruuna mäen päällä himmaa. Ja p*skat! Niin paineltiin menemään kiitolaukalla alamäetkin ja hiukan jo hirvitti että mennään nurin. Ei onneksi. Laukan kun sain alas, Tikru kuitenkin kiehui aivan täysin eikä todellakaan kävellyt ihan hetkeen. Voi herra viistoist vee!

Tikru tänään.

Ollaan kentälläkin menty, kun en aina ole ehtinyt tallille valoisaan aikaan jos olen viikolla mennyt töiden jälkeen. Viime viikolla olin kolme kertaa ratsastamassa, joka kerta kentällä vaikka lauantaina olisi periaatteessa ollut mahdollisuus päästä päivälläkin. Minulla oli silloin kuitenkin hevosten sisälleotto illalla, niin en viitsinyt kahta kertaa saman päivän aikana ajella tallille joten liikutin Tikrun kentällä ennen sisälleottoa ja lupasin, että seuraavaksi mennään sitten maastoon ;) Kävinkin nyt viikolla kun oli torstaina vapaata töistä. Harmi että oli pakkasta, meni kävelylenkiksi mutta lupaukseni pidin :)

Heijastinarsenaali.

Illat on jo hämäriä, joten toivottavasti te kentän ulkopuolella ratsastelevat ja kärryttelevät tyypit olette pukeneet yllenne riittävästi heijastavaa materiaalia. Henkilökohtainen mielipiteeni on, ettei tuolla voi yksikään ratsukko tai valjakko olla ylipukeutunut heijastimiin. Oma hevoselosteluni on nyt vähän hiljaista, Tiikeri on sairaslomalla ja alkuun sitä vain taluteltiin 5-10min sekä kylmättiin jalkaa, sitten alkoi herran päässä surista ja pöristä sen verran, että pienten selvittelyjen jälkeen ollaan tehty muutamia kertoja viikossa n.20min kävelylenkkejä selästä tallinpihan ulkopuolella. Ensimmäinen lenkki oli sangen mielenkiintoinen eikä sisältänyt kovin montaa käyntiaskelta, onneksi ei jalka ottanut siitä sen enempää nokkiinsa... Yhtenä kappaleena selvittiin Tikrun kanssa kuitenkin tallille takaisin vaikka jätkä oli kaikkea muuta kuin rento ja rauhallinen ;) Ei ole tehty sairasteluhevoseksi tätä kaveria. Olen siis tikruillut mutten noista käynneistä viitsi sen enempiä tänne kirjoitella, siksi blogi on taas vaihteeksi aika hiljainen.

Mutta noihin heijastimiin..
Häntäheijastimen hännän ympäri tuleva osa on leveää kuminauhaa jossa tarrakiinnitys. Tähdet on kiinni mustissa satiininauhoissa, tähdet itse ovat heijastinkangasta ja taustalla pinkkiä verkkomaista, miksikä tuota nyt voisi sanoa. No, eiköhän kangas- tai askartelukaupasta löydy mielekästä kangasta sinne taustalle :)

Parikyt kilsaa parissa tunnissa.

Melkoisia huippulukemia antaa tämä Sports Tracker.

Tiikeri osallistuu tulevana viikonloppuna matkaratsastuskisoihin joten omistajansa toiveesta tehtiin tänään vähän reippaampi ja pidempi lenkki. Tai en tiedä reippaasta, ei me hirmusta vauhtia menty kyllä. Mentiin pitkät pätkät rentoa hölkkää, tien reunat on monessa kohtaa sen verran pehmeämmät että viitsis pistää ravilla menemään. Muutamat pienet laukatkin otettiin. Nyt oli kaikinpuolin sellanen hyvä tempo päällä. Jos on hirveesti vauhtia, ei viitti juoksuttaa pitkiä pätkiä.

Oltiin tänään vähän uusissa maisemissa. Tikru ei ihmetellyt oikeastaan muita kuin asfaltilla olevia kaivonkansia. Sillä on tallissakin pesupaikan viemäriä kohtaan jotain epäluuloja, kiertää sen aina. Yhden kylän "keskustassa" Tikrulle iski just sopivasti kakkahätä enkä mä tietenkään niitä paskoja voinut siihen tielle jättää vaikka ihan reunaan tulivatkin. Selästä alas ja potkimaan. Takas kyytiin könytessä Tikru totes et liikkeelle lähdetäänkin nyt ja oli kiva pomppia siinä jalustimessa ku yks lähtee kipittämään reipasta käyntiä eteenpäin...

Koverossa.

Aletaan olemaan jo aika lähellä.

© Äiti

Loppulenkistä fiilis oli tää.

Käytiin siis Tiikerin kanssa mun äidin luona :) Hain sieltä ylleni heijastinliivin ja Tikru sai retkievääksi omenaa. Taidettiin me vähän naapureissa ja rivitalon tyypeissä aiheuttaa ihmetystä, ei tuolla joka päivä hevosia lenkkeile :) Tallilla Tikru sai melassimehua ja loimen niskaansa. Tarhassa odotti kasa heinää, voiko hevonen enempää päiväänsä toivoakaan kun pitkälle lenkillekin pääsi.

Lilleri lalleri..

Tiikerillä oli eilen klippauspäivä. Oltiin Tikrun omistajan kanssa sovittu, että käyn aamupäivällä tekemässä jonkun kevyen lenkin, kun klipattaessa hevonen ei saa olla märkä. Ja sillä talvireuhkalla mikä Tikrulla jo on, se hikistyy alta aikayksikön! No, en ihan siinä aamupäivällä vielä ollut liikkeellä, puolenpäivän aikaan saavuin tallille. Siellä oli kentällä menossa estetunti ja tallissa odotteli yks heppanen omaa vuoroaan ratsastettavaksi. Tiikerillä on vähän pientä ongelmaa sen suhteen jos tallista poistuu joku hevonen silloin kun hän on siellä ja hän jää yksin... Tämä tallissa ollut ruuna sit lähti menemään kun Tiikeri oli käytävällä, ihmeen vähän T siitä hermostui! Vähän steppaili ja tais kerran-kaks huudella perään mut asettui siitä sitten hyvin äkkiä. Hieno mies :) Tikrukin ois halunnut estetunnille, ehdin saada jalustimen jalkaan ja nousta sen varaan kun Tiikeri jo lähti liikkeelle ja hölkkäs iloisesti kentän portille. Hänki ois tahtonu hyppimään! Mut maastoon lähdettiin. Oltiin vajaa 40min, vähän ravia, pieni laukkapätkä ja muuten sit käveltiin. Pieni lämpö tuli tostakin vähästä mut oli siinä sit kuitenkin aikaa kuivatella niitä vähän kostuneita kohtia ennen klippausta.

Tiikerin lenkityksen jälkeen otin suunnaksi Vehmaan. Siellä odotteli Veller ♥ Vein sille pari villaloimea ja kolme fleecevuorista Avalanche-ulkoloimea, violetit harjat Eskan lavender-stone-pakissa ja setin heijastimia. Kamojen roudaamisen jälkeen hain Vellerin tarhasta ja ylläpitäjä-Erica sovitteli sille loimia. Jätin Avalancheihin parit pikalukot joilla saa ylempää remmiä vähän kikkailtua pidemmäksi. Pikkulinnut tosin lauleskeli että Horzella ois jotkut lisäkappaleetkin noihin loimiinsa, pitänee katsella sellasta :) Noi villaloimet oli keskenään samanlaiset, mulla ei oo kuvaa ees siitä mikä meillä oli jo ennestään eikä googlettamallakaan löytynyt kuvaa samanlaisesta :o Sellainen harmaa jossa sininen kantti, joku vaaleanhopea tms. punos reunassa ja vyöt harmaat. Ja siinä ennestään olevassa lukee vasemmalla takana helmassa Veller II aika samalla sinisellä kuin kantitkin on. Kolmipistekiinnitys, joka siitä omasta on tuunattu normaaliksi kun ei kolmipiste mene lähellekään kiinni... Erica varmaan käy siitä uudesta jossain tuunauttamassa sen etuosan niin on sitten kaksi kuivatusloimea, fleecejä en vienyt.

Olen niin tottunut tuohon Tiikerin talvireuhkaan, että Vellerin silkinhieno, lyhyt kesäkarva oli ihan shokki :D Tosin ainahan se on tosi myöhään sen talvikarvansa kasvattanut, ettei mikään ihme ole ettei talvikarva ole vielä puskenut sieltä pörröisenä. Tai no ei siitä mikään pörröinen edes tule kun se karva on talvellakin tosi siististi laskeutuva ja kiiltävä. Selvittelin jouhet ja harjailin vaikkei varsinaisesti mitään harjattavaa ollutkaan.. Eikä selvitettävääkään kun Erica selvittelee niitä jouhia yhtä ahkerasti mitä minäkin ;D

Erica tuli toisella hevosella seuraksi ja mentiin kentällä tänään. Jos oltais menty maastoon, ois pitänyt viritellä Erican ratsulle lenkkarit jalkaan joten helpommalla pääsi kun mentiin vaan kentällä.

Alkukäyntien jälkeen vähän pysähtymisharjoitusta, Veller ei kuunnellut sitten yhtään mun lantion kallisteluja, liikkeen pysäyttämistä, hengitystä tai lihastenjännitystä! Ihan sai ohjallaiin pidättää. Lukuisten pysähdysten jälkeen se ehkä vähän keskittyi kuulostelemaan mitä siellä selässä tein. Duunailtiin vähän väistöjä ja etuosankäännöksiä, vasemmalla pohkeella eli eikös silloin liike suuntaa oikealle..? No, ne ei sujunut sitten yhtään ja sitä jäätiinkin tahkomaan. Oikealla pohkeella vasemmalle meni hienosti mut jotenkin tuo ruunan vasen puoli on huono. Ravissakaan ei oikein taivu sinne, punkee lapa edellä. Hyvin paljon on mahdollista että syy on satulan päällä, en ihmettelis ollenkaan. Tuota lapa edellä-änkemistä se tosin teki Outillekin silloin kun Outi kävi parit kerrat treenailemassa koulukisoja varten.

Mutta tällä viikolla on tulossa hieroja, jospa hän löytäisi jotain joka auttais tuohon vasempaan puoleen. Laukkaakin piti fiilistellä tottakai ja lopussa pyysin menemään laukassa reippaammin eteen ja nousin kevyeen istuntaan että sai ruunaska laukata vapaammalla selällä. Loppukäynnit ja talliin. Sieltä tarhaan.

Veller kävi elokuun loppupuolella koulukisoissa ja näyttelyssä. Vasemmanpuoleinen koulukisoista, oikea näyttelystä.

♥

Viimeks kävin elokuussa jäbää moikkaamassa :)

Tiikeröintiä syksynevässä säässä.

On vähän jäänyt tämä blogin kirjoittelu, Tiikerin kanssa olen kuitenkin suht' säännöllisesti käynyt lenkkeilemässä joten vedetäänpä tähän pientä yhteenvetoa. Sports Trackerin nettisivut ei just nyt toimi joten en saa sieltä laitettua lenkkifaktoja tähän. 3. ja 4. syyskuuta käytiin hölkkäilemässä kumpanakin päivänä n.8-9km. Seuraavalla viikolla tulikin sitten taukoa, piti mennä viikonloppuna 13.-15.9. mutta kyseisenä epäonnenpäivänä, perjantaina 13. päivänä tapahtui lähipiirissä kuolemantapaus joten se viikonloppu jäi sitten väliin...

20.9. oltiin Petran ja Petran suokkitamma Pirkon kanssa maastoilemassa noin parinkymmenen kilsan lenkki. Tämä pariskunta on aina hyvinkin reippaalla tuulella kun kimpassa lähtevät hölkälle joten vauhtia ei tältäkään lenkiltä puuttunut :) Kivaa oli kuitenkin! Tässä tosiaan oli väliä aika paljon tuohon viime kertaiseen tallireissuun, Tiikeri oli tummunut ihan hirveästi ja muutenkin sen karva kasvanut hurjan paljon! Talvi tulee :)
21.9. olin palautteluhenkisellä lenkillä, vajaa 7km.

Tällä viikolla olinkin sitten tänään. 7,5km taittui noin tunnissa. Oltiin ihan keskenämme reissussa joten mentiin hölkät ihan rauhallisella vauhdilla ;) Heti alkuun yhdelle bussipysäkille parkkeerasi sementtirekka. Kuski jotain kolistelikin siellä muttei Tikru välittänyt. Eikös juuri kohdalla rekka päästä sellaisen kovaäänisen suhahduksenkin... Ei Tikru välittänyt siitäkään :D Mentiin vaan sujuvasti sen ohi ja se lähtikin siitä sitten liikkeelle. Juuri sopivan lähellä se suhahti taas. Ei varmaan kuitenkaan tarvitse mainita ettei Tikru säikähtänyt sitäkään ;) Käytiin tsekkailemassa parit metsätiet, ei ne johtaneet mihinkään joten tultiin samoja teitä vaan takas. Itselläni on hirmuinen pakkomielle sieniin, en löydä kantarellejä mistään! Nytkin hevosen selästä tutkiskelin metsää josko herkkuja näkyis mutta ei.. Eikä yhtään kyllä auta nuo puusta tippuvat keltasävyiset lehdet. En tiedä menikö siellä metsässä joku eläin vai mitä Tiikeri yhtäkkiä pysähtyi kuuntelemaan. Tipahdin omista sienimaailmoistani takaisin satulaan ihmettelemään Tiikerin reaktiota ja tunsin kun pikkuhiljaa jätkän sydän alkoi jyskyttää niin kovin että tuntui hyvinkin selkeästi satulan läpi. Ei mitään kuulunut, ei näkynyt joten kysyin josko jatkettas matkaa. No mehän jatkettiin ja asia oli sillä ok. Tiedä sitten mitä siellä mahtoi olla...

Peltojen poikki käy Tiikerin tie!

Pannaan startaten!

Joop.. Tällä viikolla on taas tikruiltu, ja huomennakin vielä olen menossa kaikella todennäköisyydellä. Ajattelin nyt kuitenkin ensin kirjoitella noista parista aiemmasta kerrasta, ettei liikaa kirjoitettavaa kasaannu! Tähän asti olen toiminut Tiikerin omistajalle hätäapuliikuttajana, mutta sovittiin että jatkossa vuokraan jätkää sen 2-3 kertaa viikossa. On sitten vähän vakinaisempaa touhua :)

Tällä viikolla olen siis ollut tiistaina ja perjantaina ratsastamassa. Tiistaina käytiin suurimmaksi osaksi kävelemässä, vähän ravattiin ja yksi laukkapätkä otettiin. Tai no, laukattiin itseasiassa pariin otteeseen kun Tiikeri loikkas jonkun kuoppasen yli ja jatkoi siitä laukalla. Se harrastaa tuota aika paljonkin, että hyppelee kaikkien vesilätäkönjämien sun muiden notkahdusten yli. Hirmunen esteheppa ;)

Oli kovin lämmin päivä ja Tiikerillä on jo jonkun verran kasvanut talviturria. Sillä hikos kankut jo siinä vaiheessa kun toin sen talliin eikä tarvinnut pitkää matkaa kävellä kun jo oli kaulakin hiessä. Voi noita hevosia kun varautuvat talveen niin kovin ajoissa. Jonkunlaista klippausta Tikrulle on suunniteltu jossain vaiheessa joten ei tarvi sitten hiota niin kovasti.

Otin vähän kuvia matkan varrelta, otin pari videotakin mutten nyt ainakaan toistaiseksi niitä lataa mihinkään. Samanlaisia kuin se yksi aiempi video Vellerin kanssa toukokuussa, eipä tossa ratsastaessa oikein muunlaisiakaan saa otetuksi. Maisemat ja ratsun niska vaan vähän erit tällä kertaa :D

Siinä ois 600m sänkkäriä. Sit se kaartuu vielä vasemmalle tuolla päässä ja siinäkin on useampi sata metriä vielä baanaa.
Ei kummiskaan menty :)

Antaumuksella!

Lenkin jälkeen pesin Tikrun ettei jää hiet kutisemaan ihoon. Laitumelle päästyään se piehtaroi samantien!

Ja lenkkifaktaa.

Perjantaina vastaan tuli tän näköset pojat, hirmu iloisilla naamoilla Jäppisen kanssa molemmat... Tiikeri tuo vasemmanpuoleinen.

Otsikossa kun viittaan noihin peltoihin, niin eilen mentiin parin pellon läpi. Maastolenkit monipuolistuu hirmuisesti nyt syksyllä taas kun viljat on puitu ja pääsee peltoja käyttämään. Eilenkin mentiin kevyt käyntipainotteinen lenkki, mä oon hirmu tylsä maastoilija kun yksin tuntuu suurimmaks osaks näitä käyntipainotteisia lenkkejä kertyvän :D Tosin eipä kai kävely yhdellekään hevoselle pahaks oo et tuskin ne huonoa tekee :)

Ensimmäisellä sänkkärillä Tikrulla oli vähän vauhti päällä, vaadin käyntiä mut päästin pienen matkan jälkeen etenemään ravilla. Samoin yhdellä soratiellä jäi vähän ravi päälle ja jätkä kävi melkein kierroksilla! Tuolla ylempänä kun on kuva jossa ollaan ison sänkkärin reunalla, niin tultiin sieltä vastakkaisesta laidasta pellon yli ja jatkettiin sinne metsään josta tiistaina tultiin. Tuolla sänkkärillä on jännä turvemainen pohja, ei ole vielä satanut niin paljon että ois mössöä mutta bongasin sieltä parit ikävät kuopat :( Sen verran itsesuojeluvaistoa tai mitä lie tullut, etten kovin mielelläni sänkkärillä enää baanaa, samoin kun keväisin vähän jännittää kelirikkoaikojen routamontut. Ei ole helppoa tämä vanhaksi ja äidiksi tuleminen...

Eilen oli viileämpi keli joten Tiikerillekään ei tullut lämmin. Lenkin jälkeen harjaukset, omppua suuhun ja laitumelle, jossa vielä annoin muutamat omput ja rapsutukset. Kiva mies tämä Tikru!

Ihanaaa! Tiheää tikruilua :)

Lauantaina tuli taas mahdollisuus päästä ratsastamaan Tiikerin kanssa. Ensin vaikutti lapsenhoidollisesti mahdottomalta koko asia, mutta sainpa sitten pikkusiskolleni vietyä Juliuksen ja päästiin yhden tallilaisen kanssa kimppamaastoon :) Seurana meillä siis Vellerin ex-muusa, suokkitamma Pirkko omistajansa kanssa. Pirkko ja Tikru on molemmat ihan reippaita menijöitä joten seura oli oikein oivallista! Kaikki sujui muuten ihan hyvin, mutta yhdessä kohtaa kun oltiin tultu yhden metsän läpi, ylitetty asfalttitie ja jatkettiin soratielle, meni siellä meidän takana asfalttitiellä auto melko kovaa. Koska oli satanut koko ajan ihan reippaasti, niin märkä asfaltti ja kovaa vauhtia pyörivät autonrenkaat saivat aikaiseksi niin kovan äänen että ratsumme pelästyivät ja ampaisivat kovaan laukkaan. Ensin käveltiin pitkin ohjin ja selitin jotain bootseista, seuraavassa hetkessä painellaan kiitolaukkaa ja keräillään ohjia jos saatais hepat vaikka himmaamaan vauhtia. Varmaan 1½-2 kilsaa ne paineli menemään enemmän ja vähemmän täysillä. Aina kun vähän tuntui et sai vauhtia pois, petti kuskilta pokka ja edessä avautui suora ja taas mentiin. Pönttöpäiset suokit ;) Onneksi on rämäpäinen tausta hevosten kanssa, niin ei tuollainen meininki muuta kuin naurata vaan. Ja onneksi elettiin lauantai-iltapäivää joten melko pienellä todennäköisyydellä oli tulossa vastaan mitään sorarekkoja tms.

Lenkkifaktaa lauantailta.

Loppulenkistä sadekin oli lakannut ja hepat oli ihan kuivia kun tallille päästiin. Omat vaatteet ei ihan niin nopeasti kuivuneet joten sen suurempia ihmettelemättä hepat laitumilleen ja kotia kohti jotta saa kuivaa ylle.

Tänään aamupäivällä Ulla taas laittoi viestiä josko ehdin Tikrun liikuttamaan. No tottakai! Alunperin olin vähän ajatellut siivoavani tarhoja tänään, mutta koska tuli mahdollisuus päästä kivaa suokkiruunaa liikuttamaan, niin tottakai se meni etusijalle! Tallille mennessäni Tanja oli laittamassa Lassea kuntoon, lämpöstä ruunaansa. Hän kysyi olenko menossa maastoon ja päätettiin lähteä kimpassa! Lassekin on ihan reipasta lenkkiseuraa, tosin tänään ei tullut mitään hallitsemattomia hetkiä ;) Lähdin hakemaan Tikrun laitumelta, se lähti kävelemään aidanvierustaa portille vastaan! Tosin.. Korvat sillä oli ikävästi aika pitkälti pitkin niskaa eikä ilme kovin iloinen, mutta tulipahan ainakin vastaan ;D

Käytiin tsekkaamassa yksi uusi tienpätkä Kaivolassa joka päättyi kääntöpaikkaan. Katsoin kännykän kartasta että siitä kuitenkin aika läheltä pitäisi jatkua toisen tien josta pääsisi yhdelle soratiellä josta pääsee hyvinkin kätevää reittiä takaisin kotinurkille, itseasiassa sieltä pääsee samalle tielle josta me mentiin silloin lauantainakin Pirkon kanssa kun hepat olivat säikähtäneet sitä autoa. Lasse ei kuitenkaan ole kaikista ketterin ratsu metsässä joten ei lähdetty katsomaan minkälainen reitti siitä metsän läpi menisi, Tanja sanoi tulevansa autolla sinne ja tsekkailee reitin koiran kanssa :)

Hiukan vajaa 2,5h oltiin reissussa, askel oli reipas loppuun asti! Lenkin jälkeen harjasin märällä harjalla hikikohtia ja päästin Tikrun laitumelle. Ensitöikseen se meni piehtaroimaan oikein antaumuksella. Vein sille pari ämpärillistä vettä, koska se oli onnistunut vesisaavinsa kaataamaan. Se tuli siihen ihmettelemään muttei kuitenkaan juonut, ois voinut luulla että tollasen lenkin jälkeen janottais mut ei näköjään sit janottanutkaan.

Maastolenkillä eilen.

Taas kyseltiin mahdollisuutta mennä liikuttamaan Tiikeri. Kyselin lastenhoitajilta josko jommallakummalla ois saumaa Julius ottaa ja pikkusiskoni hänet sitten otti kyläilemään ja itse pääsin tallille lenkkeilemään. Tiikerin bootseista oli toisesta tarra mennyt rikki, minulla sattui olemaan kotona Vellerin bootsit, vähän ahtaat sille ja yhtä kokoa suuremmat kuin Tiikerin yhdet vanhat, muuten samanlaiset bootsit joten lupasin niitä kokeilla sille. Eivät ne nyt liiankaan suuret olleet joten jätin ne takasiin ja lähdettiin lenkille.

Horzen bootsit kokoa XXL.

Mentiin sama lenksu mikä on muodostunut jo aika lempparilenkiksi näin kesäaikaan. Siellä on edes vähän pehmeämpi pohja jotta pääsee ravaamaankin ja sopivissa kohdissa ottamaan myös vähän laukkaa. Tikru oli alkulenkistä aika hidas, oikeastaan se hitaus alkoi kun saatiin vesisade niskaan. Yhdessä vaiheessa tuli aika isojakin pisaroita kovalla voimalla, teki vähän kipeääkin kun itellä oli vaan hihaton toppi ja pisarat hakkas ihoon. Valivali ;)

Pisarainen suokkipylly!

Käytiin kahlaamassa yhdellä soramontulla. Sen verran isot nuo bootsit kuitenkin on, että ne jäivät kellumaan veden pinnalle. Onneksi tuuli oli suotuisa ja ne ajelehtivat hetkessä rantaan joten ei tarvinnut sen enempää pohdiskella että miten ne saa sieltä takaisin. Itekkö ois pitänyt mennä sinne kahlaamaan?! Muutenkin jo jalat kastui kahlatessa kun olikin enemmän vettä mitä viimeksi. Tiikerikin teki pienen sukeltamisen nenällään :D

Ei muuta kuin selästä alas ja noukkimaan popot. Virittelin ne takaisin takasiin ja toivoin että pysyvät kuitenkin loppumatkan menossa mukana vaikka ovatkin märät ja painavammat. Pysyihän ne. Siinä ois ollut kiviäkin joiden päältä nousta selkään, mutta kokeilimpa huvikseni miten onnistuu maasta nousta selkään. Edellisestä kerrasta on aikaa kulunut melkoisesti, oiskohan eletty jotain vuotta 2007 tai 2008 kun olen viimeksi könynyt maasta selkään.. Se oli edellisen hevoseni, Lotan kanssa kun tuli mieleen kokeilla että vieläkö sinne kiipustaa ilman apuvälineitä. Onnistui silloinkin! Tosin olisihan se vähän noloa jos ei tuollaisen alle 160-säkäisen hepan selkään pääsis ilman koroketta... Ja hienosti Tiikerikin päästi selkäänsä kesken maastolenkin, ei sekään ole itsestäänselvyys kaikilla hevosilla. Etenkään vähänkään menevämmillä, joihin Tiikeri kuuluu :)

Tien reuna oli autotiellä sopivan pehmeä joten otettiin pätkä laukkaa reippaammin ja siitä pitkä pätkä loppuraveja ensin suuremmalla vauhdilla ja siitä pikkuhiljaa himmaillen. Vitsit toi hevonen on niin mahtava ♥

Tallissa Tikru karsinaan ja enempiä ihmettelemättä kamat pois ja harjailut. Tiikeriä ei kauheasti huvittanut karsinassa ihmetellä, se huuteli ja pyöri joten ei hempeilty ja rapsuteltu vaan reippaasti jätkä tarhaan. Siellä sit annoin pari omppua ja hiukan korvan takaa rapsuttelin ;) Tovin se siinä oli, sit totes pyhpah ja meni juomaan.

Maastoköpöllä Tiikerin kanssa ♥

Tiikeri on tällä viikolla rokotettu, joten mentiin ihan kevyt lenkki, pieni ravipätkä vaan otettiin. Ennen lenkillelähtöä mittasin siltä lämmöt varmuuden vuoksi, olivat ok. Tiikeri ei ollut ihan yhtä reipas kuin normaalisti, muttei mikään ihan etana kumminkaan. Mentiin metsäpoluilla pääasiassa, koska tänään ei huvittanut kävellä soratietä pitkin ;)

Ensi viikolla ajattelin mennä siivoilemaan tarhoja. Henkalla loppuu kesäloma joten vuorokaudessa on 8,5h pelkkää tylsyyttä eikä remppahommiakaan oikein tehdä meikäläisen voimin joten kunhan äiti-ihmisen työvuorot antavat myöten, menen lappaamaan kakkaa.