maanantai 4. toukokuuta 2015

Ihan eri Eevi! Ratsastuskuviakin :)



Tänään mulla oli tallilla mukana mun lapsenvahtiponiratsastaja joka ulkoilutti myös mun kameraa :) Sain siis ratsastuskuvia \o/ Ratsastin aika kevyesti tänään eilisen hieronnan takia, lähinnä keventelin ja vähän otin laukkaa kumpaankin suuntaan. Loppukäynnit sai kävellä pieni ponipoikani Julius. En saanut alleni villiä ratsua joka ois irroitellut uuden fiiliksen takia, mutta sain kuitenkin paljon paremmin kulkevan ponin, joka alun jälkeen kulki tosi kivasti! Varmasti sillä oli ja on ehkä edelleen jonkun aikaakin muistissa ajatus ettei se pysty, kykene eikä näinollen ehkä edes tarvitse taipua ja kulkea oikeinpäin, mutta kun samaa rataa jatketaan hierontojen ja jumppaamisten kanssa, niin kohta mulla on sellanen automaattinyökky et työnteko on kuin tanssia vaan! Oma ulkoinen olemus tosin ällöttää tuolla selässä, tarttis varmaan tehrä jottain... Ja käydä myös tunneilla!


Miksi, oi miksi niin herkästi tulee "tehostettua" pohjetta jollain kantapäällä :(






Voi luaja... Polvi ylhäällä, persus takakaarella...






Pieni ponipoika halus raipankin :D




Lorottelin Coopersectin tänään satulan takaa hännäntyveen saakka. En ollut muistanut katsoa mikä on sopiva määrä poneille, joten laitoinpa nautojen annoksen... 10ml. Pikiöljyäkin olisin lotrannut mut minäpä kotona pesimn hiustenvärjäyspullon pikiöljyä varten ja korkista jäi se pieni kärkikorkki jonnekin kotiin... Mut eipä tuo poni oo vielä ainakaan näyttänyt mitään merkkejä et hinkututtais, jos ne alkaa samaan aikaan kuin kiima, niin on syytä epäillä että onkin hormonaalista eikä polttiaisallergiaa. Seuraillaan....

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Eilen ja tänään.

Ponilla on kulunut edellisestä kengityksestä pari kuukautta. Koitettiin yhden tallilaisen kanssa saada kengittäjää tulemaan niin että laitettais molemmat samaan aikaan. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla, you know. No eihän se sit ihan onnistunut kun on töitä, kisareissuja ja muuten vaan eri aikatauluja. Olin eilen töissä, 10min ennen töistäpääsyä kengittäjä oli soittanut minulle, joten soitin takaisin heti kun istahdin autoon. Kengittäjällämme on omat hevoset aika lähellä meidän tallia ja hän sanoi puhelimessa, et on just tullu tallinmäkeen et mahtaisinko päästä ite tallille kans miten pian, vai laitetaanko poni huomenaamulla. Sanoin ehtiväni noin tunnin päästä pelipaikalle, ja sovittiin et hän tulee silloin. Olinkin "jo" 40min kuluttua puhelusta tallilla, ilmoitin saapuneeni ja parin minuutin kuluttua saapui kengittäjäkin :D Käsi ylös miten monella muulla palvelu pelaa näin hyvin ;) Yleensä kirotaan kun kengittäjä tekee ohareita tai myöhästelee muuten vaan, mitään ilmoittamatta tottakai.


Kengittäjä yllättyi miten isot kaviot ponilla on! Sillä oli edessä kakkoset ja takana ykköset.

Kengityksen jälkeen oli vuorossa siistimisoperaatio ja varustus, suuntana maastolenkki. Oltiin matkalla pari tuntia ja oli ihan onnistunut reissu. Toki muutama ponimullittelukohtaus piti järjestää, vai meneekö testailun piikkiin, mutta ponin harmiksi en tietenkään antanut periksi. Aika helpolla se kyllä itse luovuttaa...



Tänään oli vuorossa hierontaa aamupäivän iloksi. Hain tallinpitäjän Lasse-ruunan Eevin kaveriksi talliin ja saatiin hommat aloitettua. Eevillä oli jumeja pään ja niskan liitoskohdasta takareisiin saakka :/ Kaulassa ja selässä pahimmat. Ei mitään tappojumeja, koska poni ei sentään ollut tappamassa ketään, mutta ihan kunnon juntturoita etenkin kaulan ja niskan alueella. Niitä saatiin hyvin auki ja pehmitettyä, 1,5 tuntia Crista ponia kävi läpi. Huomenna liikutus kevyesti ja sain sellaisen varotuksen, että saattaapi olla villi tapaus alla :D Sillä voi olla niin paljon vapautuneempi ja parempi olo että kokee olevansa melkein uudestisyntynyt kun liikkuminen varmasti sujuu mukavammin, että kuskilla voi olla heittoistuin alla ;) Toivottavasti en kuitenkaan saa kokea niitä kierrepukkeja joita mamma on lapsilleenkin periyttänyt...

perjantai 1. toukokuuta 2015

Hirvi laukkasuoralla >:(

Poni tuli vastaan :)

Tänään oli maastoilupäivä, suunnitelmissa mennä vähän reippaammin. Tai ainakin kaikissa askellajeissa. Eevistä lähtee ihan hitosti karvaa, sitä vaan lähtee, lähtee ja lähtee eikä näy missään että sitä muka on lähtenyt! Magic Brush ja Furminator on ystäviä :) Siispä kaikki alkoi taas kunnon jynssäämisellä, kuinkas muutenkaan.

Alkulenkistä Eevi aloitti pienen kiukuttelun. Se ei halunnut mennä eteenpäin, joten käytiin läpi kääntymisyritykset, pakittelut, pystyynhyppyuhkailut ja kyttäilyt. Tuntuu naurettavalta kehua Aikuista ponia siitä, että se ottaa askeleen-kaks eteenpäin, mut noiden raakileiden kanssa olen jotenkin jäänyt sille kehumistasolle ni kehuinpa sit ponia jokaisesta eteenpäinaskeleesta. Sit päästiin eteenpäin sujuvasti, kunnes asfalttipätkällä tuli uus mullittelutestauskohtaus. Tosi tylsää ku selässä on määrätietonen täti :(

Ohjasin ponin metsätiepätkälle jossa otettiin ravia, tultiin suoran alkuun (pituudeltaan joku kilometrin verran?) ja mikä pettymys! Suoran toisessa päässä näkyi hirvi. Eevi ei huomannut sitä niin kaukaa, eikä hirvikään huomannut meitä joten mentiin lähemmäs, käynnissä kylläkin. Toivoin ettei sillä ole mitään vasoja alla, ja mentiin kohti siinä toivossa et se vaan lähtis menemään. Aika lähelle päästiin kunnes hirvi käänsi päänsä meitä kohti ja toljotti hetken. Sit se lähti jolkottelemaan metsään ja vihdoin Eevikin sen näki. Voi kauhistus ja hirvitys :D Lopulta tulin alas selästäkin, mitä en yleensä halua, jaksa enkä viitsi tehdä, mut tämä oli nyt suurensuuri poikkeus kun aikamme siinä otettiin yks eteen, viis taakse-askellusta.


Kännykän surkialla zoomilla; siäl se o >:(
HUI KAUHISTUS!!
Käytiin tuolla suoran päässä kääntymässä, nousin siellä takas selkään ja lähdettiin takaisinpäin. Otettiin laukkaa jokunen pätkä, hirmusesti oli jänniä asioita olevinaan ympärillä joten aikamoista siksakkia ja stoppailua oli koko lenkki kaikenkaikkiaan. Noooh, pääasia että matka kuitenkin etenee :) Eiköhän kaikki tollanen lopu kun tulee nurkat tutuiksi.
Naurettavat lenkkifaktat.

Tallilla varusteet pois ja poni uuteen talliin pesulle. Lämpimällä vedellä suihkuttelin ja muovisualla kävin ponin läpi, hännän pesin Tervaskannon eläinten tervasaippualla. Tisseihin tervarasvaa ja poni loimi päällä tarhaan. Ponilla on vissiin jonkunlaista polttiaisallergiaa, mut ainakaan vielä se ei ole mitenkään oireillut. Mulla on sille pikiöljyä jota lantraan sitte jonkun oliiviöljyn tai muun kanssa, kookosöljyki vois olla ihan hyvä vaihtoehto. Sit johonkin rasvaan myös että saa tisseihinkin levitettyä. On myös Coopersectilla varustauduttu. Kahtotaan miten homma etenee!

11.4. Irtoilukuvia osa II sekä random-kuvia vähän sieltä ja täältä.

Mitään ratsastuskuvia ei varmaan kovin helpolla tänne tuli kun työt ja perhe-elämä haittaa harrastusta sen verran että tuntuu jotenkin mahdottomalta sopia kenenkään kanssa mitään kuvaussessioita. Napsin itse noita kuvia milloin mistäkin tilanteesta ja latailen tänne, eiköhän sekin ole jotain :)

Ollaan pörräilty kentällä ja tehty perusjuttuja, käyty vähän maastoilemassa ja olen myös käynyt ihan vaan harjailemassa ja seurustelemassa Eevin kanssa. Ihana, ihana poni








Muutama kuva irtojuoksutuksen jälkeen kun sain päähäni käväistä selässä :)
Melko pöljän mallinen :D


Äiti räpsäs kuvan kun oli ponia katsomassa ponin ollessa
mulla toista päivää. Äitini kuvaajanlahjat tietäen pyysin vain,
että katsoo meidän olevan ihan kokonaisena kuvassa, ettei
puutu jalkoja. Niin noh, ei puutu ei.. :D




 

Juliuskin on käynyt ponin selässä muutaman kerran! Kolmannella kerralla tosin oltiin jo siinä pisteessä, ettei äiti saanut enää taluttaa... Jos vähänkään meinasin ohjasta ottaa kiinni, tuli selästä tiukka käsky "äiti ei ota kii!" No en sitten ota!







Maastolenkiltä 26.4.

Eilen oltiin 1h 15min kävelylenkillä yhden valjakkoshettiksen kanssa, se oli siis kärryillä mukana. Kaverin kanssa on paljon mukavampaa tehdä noita kävelylenkkejä, yksin on jotenkin puuduttavaa kun se matka ei vaan tunnu etenevän. Tosin Tiikerin matka eteni sen verran reippaasti käynnissäkin, että sen kanssa käyntilenkitkin oli kivoja :) Pitäisi vaan useammin kävelylenkkejä harrastaa (ihan vaikka itsekin jalkaisin mukana...) kun nehän on kunnonkohotuksen kannaltakin tosi tärkeitä.

Eevillä on suhteellisen vähän maastoiltu yksin, vissiin yhtenä kesänä vähän enemmän sen ollessa kesäponina yhdellä tytöllä. Se tuntuu jännittävän vähän kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Kerran maastossa laukatessa ihan hiukan vaan yritti ryöstää ja viskeli päätään ponipukkeja nakellen ;) Mut ei haittaa, oli aika huvittavaa lähinnä. Kohtuu maastovarma se kuitenkin on, ainakaan henkilö-  ja pakettiautoja se ei pelkää.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Ostin ponin! Tervetuloa Eevi :)

Facebookkini seinällä oli monta kertaa pyörinyt erään ratsastuksenopettajani myynnissä oleva ponitamma. Sitten tuli se yksi kerta myynti-ilmoituksen taas nähdessäni, että sainkin päähäni et hei, mähän ostan ton. Hiukan järjestelyjä, kysyin tallinpitäjältä jonka pihassa Vellerkin minulla ollessaan asui, että jos loistava ideani saa järjettömän päätöksen, niin mahtuisiko hänelle yksi poni sinne asumaan. Tuli tieto, että 5.4. voitas poni hakea joten kävin lauantaina 28.3. "ihan muodon vuoksi" tsekkaamassa ponin paikan päällä ja koeratsastamassa vaikka tämänkin kohdalla olin jo aiemmin päättänyt että kyllä mä sen ostan ;)

Tänään sitten aamulla 9 maissa lähdettiin Laitilasta traikku perässä ponia hakemaan eikä siinä kauaa nokka tuhissut kun poni oli lähtövalmis, nimet papereissa, kamat pakattuna autoon ja oltiinkin lähdössä jo takaisin kotiin.

Eevi lähtökunnossa.
Omalle tallille kun saavuttiin, pyörähdettiin pihalla ja vein Eevin karsinaansa. Siellä loimi pois, poni piehtaroi joten sipaisin pölyharjalla purut pois ja laitoin ulkoloimen. Vein Eevin tarhaansa ihmettelemään uusia maisemia ja purin vähäiset kamat paikoilleen varustehuoneeseen.


Oli vähän ihmettelemistä miten tuollainen heinähäkki toimii :)
'
Käväisin kotona, mutta lähdin iltapäivällä vielä uudestaan tallille vähän harjailemaan ja irtojuoksuttamaan Eeviä. Hienosti poni käyttäytyi uudessa paikassa, tallissa oli Dignan hieronta menossa ja vaikka Digna siitä lähti ulos hoidon loputtua, ei poni saanut mitään sätkyä asiasta! Hieno hieno hieno! Mentiin kentälle ja räpsin siellä kuvia, en oo totakaan harrastanut sitten ikuisuuteen!

Ajan kanssa aion uusia blogin ulkonäköä ja blogia muutenkin, mutta toistaiseksi tämä nyt on vielä Vellerin näköinen :)













sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Elämme mielenkiintoisia aikoja!

Tikru on muuttanut pois, lähemmäs omistajaansa ja Tikrun jälkeen kävin muutaman kerran meidän tallilla asuvan shagya-arabiorin kanssa ratsastelemassa maastossa, mutta se homma ikäänkuin kuihtui kasaan...

Ei ole paljoa ollut siis kerrottavaa blogiin, eikä oikeastaan paljoa kiinnostustakaan... Syksyllä hakeuduin vihdoinkin mielenterveyshoitajan puheille ja sitä kautta myös lääkärille ja minulla diagnosoitiin keskivaikea masennus. Sain keskusteluapua ja SSRI-lääkityksen ja suunta on ollut jo jonkun aikaa ylöspäin :)

Nyt on alkanut heppajututkin taas kiinnostaa vähän enemmän, sitä kautta ehkä blogikin herää taas henkiin kun saan asioita rullaamaan! Ehkä pieniä muutoksia on myös tiedossa... ;)

Kirjoitan tätä tekstiä kännykällä, asettelut sun muut on ihan omituisia mutta kun iso pyörä lähtee pyörimään, haen tietokoneeni kotiin jolloin homma sujuu paljon paremmin! Ja tarvitsenhan tietokonetta myös kameran kuville, koska täältä ylös rämmittyäni olen myös kiinnostunut taas valokuvaamisesta.

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Veller on myyty.

Veller on 18.2. vaihtanut omistajaa.


Tikru torstaina,
Itse olen käynyt Tiikerin kanssa lenkkeilemässä. Se palailee pikkuhiljaa normaaliin liikutukseen jännevammansa jälkeen, kävelytettiin sitä ainakin 3,5kk. Virtaa on riittänyt! Juuri tulin sen kanssa maastolenkiltä jolta ei vauhtia puuttunut. Reittiin kuuluu suora joka päättyy ylämäkeen ja Tiikeri on tottunut sen menemään astetta reippaammin. No nyt me käveltiin se. Mäen alla se päätti että kävely riittää, nakkas pukin ja ryykäs laukkaan. En lähtenyt vetokilpailuun vaan ajattelin että kyllä se ruuna mäen päällä himmaa. Ja p*skat! Niin paineltiin menemään kiitolaukalla alamäetkin ja hiukan jo hirvitti että mennään nurin. Ei onneksi. Laukan kun sain alas, Tikru kuitenkin kiehui aivan täysin eikä todellakaan kävellyt ihan hetkeen. Voi herra viistoist vee!








Tikru tänään.
Ollaan kentälläkin menty, kun en aina ole ehtinyt tallille valoisaan aikaan jos olen viikolla mennyt töiden jälkeen. Viime viikolla olin kolme kertaa ratsastamassa, joka kerta kentällä vaikka lauantaina olisi periaatteessa ollut mahdollisuus päästä päivälläkin. Minulla oli silloin kuitenkin hevosten sisälleotto illalla, niin en viitsinyt kahta kertaa saman päivän aikana ajella tallille joten liikutin Tikrun kentällä ennen sisälleottoa ja lupasin, että seuraavaksi mennään sitten maastoon ;) Kävinkin nyt viikolla kun oli torstaina vapaata töistä. Harmi että oli pakkasta, meni kävelylenkiksi mutta lupaukseni pidin :)