On se kivaa kun on pitoa tassujen alla!

 Ja milloin tää karvanlähtö loppuu?

Ei se edes kuvassa näytä niin paljolta ku sitä oikeesti TAAAAS lähti -.-"

Ensin jäin kuvaamaan kun Tanja oli irtohypyttämässä Lassea kentällä. Lasse hienosti hyppelehti esteen yli, ei tarvinnu mitään kujaa tehdä eikä ajaa, tai taluttaa sinne. Hän on niin hieno ja viisas! Kuvailujen jälkeen aloin Velleristä rapsuttamaan karvaa ja varmaan tunnin verran siinä kuopsuttelin eikä loppua näy. Ensin vedin metallisualla törkykarvat siistiksi ja sillä irtos muutenkin hyvin karvaa. Sitten oli vuorossa Furminator jonka jälkeen pyörittelin vielä kumisualla, hinkkasin Vellerin päätäkin sillä. Hän tykkäs :)

Virittelin suitsiin uuden kuolaimen jonka ostin Jenniltä, 14,5cm omppuoliivi, suora kuten näkyy :) Ei ole vaijeria sisällä eli tuo on taipuisa. Alaturpiksenkin otin pois sekä tein yhdet reiät lisää turparemmiin ja poskiremmeihin. Ei tuota kuolainta silti kovin alas saanut, mut ei niitä ryppyjäkään kyllä tullut. Vainoharhailin tuota satulaakin taas vaihteeks.. Kunpa joku ostais sen äkkiä tai vaihtais siihen Trekker Masteriin / Trekker Inspirationiin / Flexible Inspirationiin...

Mentiin kentällä. Se on jo sula, toisella pitkällä sivulla vähän vettä muttei se menoa haitannut ollenkaan! Itseasiassa me kavennettiin kenttää sen verran ettei rasitettu sitä märempää kohtaa, paitsi ihan pari kertaa laukattiin siitä läpi. Ei se ees upota tai mitään kylläkään, sen verran hyvä pohja meidän kentällä :) Vellerillä oli pöpipääaikaa. Alkuun se nakkeli niskojaan joka kerta kun tultiin toiselle pitkälle sivulle, koitti jotain pukkiakin viskata. Siis toi hevonen! Toi pystyynkuollu possujunan välikappale. En tajua... Vaadin keskittymistä ja reaktiota siirtymillä käynti-seis ja käynti-ravi. Sit otin ravia pidemmän pätkän ja pihalla tehtiin jotain hommia ni tää sit kaikista äänistä sai aina mukasyyn "pelästyä" ja viskellä niitä pukkejaan taas ja ryysiskellä laukkaan. Kauheen kivaa ku on pitoa ni voi pelleillä taas! Pitkät, pitkät pätkät laukattiinkin ristiin rastiin kentällä uraa ja ympyröitä, vauhtia oli! Ja mun oli vaikee istuu siellä. Ja kun painaa kantapään alas, tulee ravia. Eräänlaista istunnalla toimimista kai tuoki sitte... :D Todellisuudessa mulla vaan oma istunta muuttuu sen verran ettei arvon Vellerherra pysty sit enää laukkaamaan kun häiritsen häntä liikaa. Joskus diagnosoin sen niin, että mulla irtos istuinluut satulasta ni tuo häiriintyi, mut tänään se laukka oli semmosta koikkaloikkapomppulaukkaa ja vauhdikasta et mä pomppisin siellä ihan holtittomasti eikä herraa häirinny se lainkaan! Et et... Mikä sit häiritsee ja mikä ei :)

Kuolaimesta ja sen sijainnista en nyt vielä osaa sanoa mitään, miten toimi. Vaatii totuttelua ja toistoja et mä pääsen analysoimaan. Nyt kun on tämmöset kelit, ni mä en, kiitos sen kaatumisen, oikein tykkää mennä maastoon kun pelkään routakuoppia, et kenttäillään nyt sitten taas kyllästymiseen asti! Lassen irtohypytyksestä kyllä innostuin! Mut montakohan tarvittas Vellerin irtohypytykseen. Yks kuvaamaan, yks seisomaan portille ettei se tuu läpi ja yks ohjaamaan hevosta kohti estettä kunnei se kummiskaan ite mitään tajua ;)

Mutta juu, sellasta tänään. Olin kyllä ton karvaepisodin jälkeen niin naatti et oli näin <-> lähellä etten vaan käyny irtojuoksuttaas. Sit vielä ku tota pinta-alaaki on paljon enemmän ku jossain normaalin kokosessa hevosessa ;<