Pitäiskö aktivoitua blogin suhteen?

Kiinnostaako ketään edes yli kolmekymppisen ponitädin höpöttelyt? Me kun ei Eevin kanssa kilpailla, eikä juur valmentaudutakkaan vaan harrastellaan ihan omaks iloks fiilispohjalta.

Blogin kirjoittelu on tosiaan jäänyt hyvin pitkälti sen takia kun tää pitäis toteuttaa puhelimella ja ainakin joskus tekstien ja kuvien asettelut tuntu kovin hankalilta meikäläisen hermorakenteelle ja hermo meni ennenkuin edes yritin opetella.

Tallilla uusittiin tarhat tänä kesänä. Tehtiin salaojat ja kerrokset. Pinnalla kivituhkaa.

Eevi ja hänen tarhakaverinsa Jäppinen.

Eevillä diagnosoitiin tänä kesänä cushing. Aloitettiin siihen lääkitys ja ainakin senhetkiset näkyvät oireet saatiin kuriin. Tuossa oli alkukesästä muutenkin pientä ongelmaa, onneks on niistä selvitty! Voisin tarkemmin kirjoitella sen ajan kuulumisia ihan omaan postaukseen, sekä myös vähän enemmän tuosta Eevin cushingista ihan kuvienkin kera. Sisältäen myös omia pohdintoja ja oman tietämättömyyden tuskastelua.

Kukkuu!

Kun on facebookit, instagramit ja snapchatit joita kyttää ja itsekin joskus niihin jotain julkaisee, on tämä blogger jäänyt kyllä ihan kokonaan. Vaikka kirjoittaminen onkin itselleni oikein mieluisaa, ja muutenkin kaikki päiväkirjatyyppiset raapustukset on lähellä sydäntä, niin silti vaan. Ja vielä kun on niin ääreissuloinen ponikin josta vaan voisi niitä kuvia sulloa kaikki paikat täyteen, niin siltikään ei. No okei, jonkunlaisen tarkennushäiriön omaava järkkärini on lojunut lipastonlaatikossa jo ikuisuuden, niin ei niitä kivoja kuvia kauheasti ole kukaan ottamassa enkä niitä siis itsekään otettua saa. Kameran korjaus kun ei tähän päivään mennessä ole ollut vaihtoehto. Ja oikeastaan kun vika saattaa olla ihan vaan putkessa eikä edes kamerassa. Mutta kun putki on just se parempi putki! Kännykällä otetut kuvat kun on luokkaa "poni tönöttää tallissa ennen lenkille lähtöä, ponin tukkaa ja korvat metsäpolulla" niin olisipa se blogitekstien sisältö aika ankea jos tätä aktiivisesti olisi tullut päiviteltyä eikä me edes valmentauduta (riittääkö selitykset jo?).

Viime kirjoitus on viime vuoden marraskuulta. En ala kertaamaan kuulumisia sieltä saakka, ja kukapa niitä muistaisikaan :) Sen kerron, että olen marraskuusta tähän päivään ollut muistaakseni KAHDELLA koulutunnilla (valkussa?) ja yhdellä estetunnilla. Onneksi tuossa on noita tyttösiä ketkä on sit vähän useammin olleet valvovan silmän alla ponin kanssa, täti vaan humputtelee. Tällä hetkellä Eevillä on kaksi vuokraajaa joista toinen käy 1-2 kertaa kuussa ja toinen noin kerran viikossa. Lisäksi Eevi on ollut puoliylläpidossa heinäkuun alusta saakka. Hyvä niin, oma jaksaminen ollut erinäisten syiden takia vähän kortilla, niin eipähän tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa kun poni vaan seisoo. Nytpähän ei seiso :)

Oltiin tossa taannoin yksillä toripäivillä ratsain toisen tallilaisen kanssa. Hän oli norsunkokosella suokkiruunalla. Siellä torilla oli sellanen, et jos saapui hevosella niin sai ilmaisen letun ja kahvin :) Oltiin matkassa 4h 40min ja siitä ajasta kutakuinkin 45min oltiin pois selästä. Tokihan reissusta kuvia on :)

Reissun jälkeen tosi ärsyttävät kylmäyssuojat 20 minuutiksi ;)

Tällä reissulla ikävästi vaan Eevin kainalot aukes :( Meillä on estepenkissä vyönä Wintec Cair sellainen painetta tasaava ja se sitten yhdessä hien ja kainalopoimujen kanssa oli sen verran huono yhdistelmä et ponilla olikin sit tovi satulattomuutta... Harmi vaan et oli yhdet estekisatkin tulossa joihin meidän puoliylläpitäjä E oli menossa, kainalot oli jo aikas hyvällä mallilla ja sinne kisoihin sit laitettiin estepenkki selkään. Jo verkassa E huomas et Eevi ei halua laukata ja radalla se sit ilmeni hyvinkin selkeästi, melkeinpä ravilla koko rata läpi. Puhtaasti he suorittivat radan kuitenkin, poni sentään siis yritti :) Rata oli 60cm.

Yritin ladata tuohon puhelimesta yhtä irtohypytysvideota, en tiedä sitten miten tuli vai tuliko edes ollenkaan... Este on siinä korkeimmillaan vissiin jotain 95cm. Korkeimmillaan se oli muistaakseni 105 tai 110cm, poni epäröi ja pysähtyi, mutta hyppäsi sen sitten kuitenkin eli ilman vauhtia! Kuvaaja oli lopettanut kuvaamisen tietysti koska näytti siltä ettei poni mene yli, niin mitä sitä kuvaamaan. Uskomattomat hyppylahjat noin pienellä eläimellä, joka ei ulkomuodollisestikaan ihan heti anna ymmärtää että pääsisi maapuomia korkeamman esteen yli ;) Mut poni kyllä tykkää tosta hyppytouhusta, onneks meillä on "tiimissä" pari loikkijaa ni pääsee ponikin elementtiinsä.

Yritän tässä lähiaikoina päivitellä vähän lisää tätä, on esimerkiksi Kaskisen Siirin ottamia hienoja kuvia kesäkuulta!

Kuulumisia.

Elelen edelleen ilman tietokonetta ja kirjoitan kännykällä tätä tekstiä. Hermot meni jo ennen ensimmäistäkään kirjoitettua sanaa kun en saa edes tekstiä aseteltua haluttuun muotoon! Onkohan bloggerilla jotain erittäin toimivaa mobiilisovellusta?

Kesä meni kohisten ja poni kasvatteli vatsaansa laitumella. Välillä lenkkeiltiin, vähän harvemmin käytiin kentällä ja nyt ollaan tässä. Juhannuksen aikoihin tippui viimeiset talvikarvat ja ensimmäiset kesäkarvat kuukautta myöhemmin :) Eli elokuun alussa oltiin jo talvikarvan kasvattelussa hyvällä mallilla, syyskuun alussa lähtikin sit eka satsi karvaa klipperin toimesta...

Olin tuossa 1,5 viikkoa sitten Helsinki International Porsche Horse Showssa Tarulandian emännän kanssa. Hän oli voittanut liput lauantain Grand Prix-näytökseen, joten järjestettiin perilliset hoitoon ja suunnattiin aamusella kohti Helsinkiä! Hienoja hevosia, kallis expoalue ja paljon ihmisiä. Maailman parannusta ja yleistä höpinää toki unohtamatta! Tuliaisina oli Eeville kaksi Equilinen yleishuopaa, musta ja tummanpunainen (olevinaan burgundy, viininpunainen, muttei minun silmään kyllä ihan..), Eskadronin autumn/winter2016-malliston riimu ja harjakassi sekä "pakko tähän riimuun on naru saada!!"-ostoksena Horzelta peruspunottu naru.

1.11. estehyppelöiden loppuverkasta. Polvet suussa-fiilis!

Viime sunnuntaina tosiaan, kuten ylläolevassa kuvassa lukeekin, meillä oli ohjelmassa estehyppelöintiä! Poni on loikkinut 70cm ratana ja yksittäisenä 90cm ja kuski pellolle viriteltyä puupalikka-oksankarahkaa korkeudeltaan 30cm(?) :) En siis yhden ainuttakaan ohjattua estetuntia. Vellerin kanssa yhdellä koulutunnilla tuli kans hypättyä pari kertaa just jotain 30cm mutta siihen ne meikäläisen hyppäämiset sit jääkin. Otettiin alkuverkat pellolla ja jatkettiin kentällä. Kivaa oli ja tätä lisää! Korkeus jäi johonkin 50-60cm tienoille ja oli Eeville aika piece of cake.. Hirmu mieltäylentävää kun ite hyppi ihan tosissaan ja kuvista sit näki et poni oli välillä ylittänyt esteen niinkin et takajalat oli vielä maassa ja niin oli toisella puolen estettä etujalkakin... Toi poni kyllä vaan yllättää, ei kukaan varmaan ulkomuodosta uskois että se edes 50cm ylittää :D

HIPHS:ssä oli Biofarmin pisteellä "arvaa rehut oikein"-arvonta ja siitä oli mahdollista voittaa tuotekassi. Olin jo unohtanut koko arvonnan kun eilen tulin illalla tallilta kotiin ja postilaatikossa oli saapumisilmoitus Biofarmilta. Raksutti ja raksutti enkä saanut päähän et mitä olen muka tilannut.. sitten välähti: Se arvonta! Kysyin heti Tarulta oliks hän saanu jonkun saapumisilmoituksen vai oonks mää ny voittanu jotain :D Ja kyllä, kerrankin onni suosi!

Nyt tarttis kyllä tehdä jotain elettä töihinlähdön suhteen, haen samalla tuon yllärikassin ja suuntaan illalla töiden jälkeen maastoilemaan parin muun tallilaisen kanssa :) Se on ihan riittävän jännää puuhaa keskellä ei mitään jossa ei ole minkäänlaista valaistusta paitsi kuskin otsalamppu...

Lisäys jälkeenpäin:
Biofarmin paketti haettu ja sieltä löytyi 900g Cartivet + MSM, linimenttiä, heijastin ja pipo :)

Muuttokatkos.

Muutin poikani kanssa viime viikonloppuna ja koko viikko meni töissä ja tavaroiden järjestelyssä sun muissa menoissa. Tänään vihdoinkin ehdin tallille ja laitumelle päin kun kävelin, pelästyin ihan! En ponin kasvanutta vatsanympärystää vaan sen harjaa joka näytti siltä että siitä olisi lähtenyt vaaleat päällijouhet liki kaikki!! Laitumelle päästyäni ja tilanteen nähtyäni totesin "nou hätä", vaalea osio olikin vähän vain villiinynyt ja kääntynyt toiselle puolelle :)

Tallissa selvittelin kaikki jouhet ja putsasin ja puunasin ponin muutenkin. On jo kauan pitänyt ottaa vertailukuvia hännästä jos sen vaikka saisi kasvamaan ja vasta tänään otin kuvia... Onhan poni tossa jo ollut 2kk.

Tilanne 6.6.

Käytiin tekemässä pieni metsälenkki ilman satulaa. Lenksun jälkeen poni pääsi takas laitumelle ja itseäni kutsuivat taas velvollisuudet...

Ilman satulaa.

Tänään oli vuorossa kevyttä liikuttelua eilisen hieronnan takia. Laitoin Eeville pelkästään satulahuovan selkään ja käytiin tekemässä maastossa kävelylenkki. Oltais me ravattukin mut Eevillä oli joku jännäsäpsypäivä ja tästä syytin itseäni kun en laittanut otsatukkaa kiinni ja poni joutui koko ajan kääntelemään päätään että näki ne kaikki jännät ympärillään eikä vaan kyennyt etenemään ravilla...

Lenkin jälkeen mentiin vielä kentälle ravailemaan hetkeksi. Pitänee harrastaa tota vähän useamminkin :) Hoidin Eevin ratsastelun päätteeksi irrallaan tallissa ja vein takas laitumelle. Tässä muutama näpsy mitkä otin ponia laitumelta hakiessani.

Isopää-Eevi.

Nöyryytystä ja sadoittain raipaniskuja.

Nimittäin bloginpitäjälle.

Ensialkuun jokunen irtojuoksutuskuva joissa päivämääränä 7.5.

Eevi näyttää että hyvin on hierottu pään ja kaulan
liitoskohtien jumitukset kuten niskastakin ;)

Sovitettiin yhden suokkitamman 145cm Eurohunterin

sadeloimea, vähän että näkis mallia onko toivoakaan että
kokoa pienempi olisi ehkä sopiva....

16.5. laitettiin Jäppinen ja Eevi yhdessä kentälle tarkoituksena katsoa mitä sanovat toisistaan, jos vaikka laittais samaan tarhaan. Olivat ehkä minuutin olleet yhdessä kun jo alkoi rapsutus :)

Poni on kutakuinkin 20cm matalampi mutta sen kropan ympärysmitta ja syvyys on suuremmat...

Jäppisellä suu täynnä karvaa ;)

Tässä postausten välissä Eevillä on, kuinkas muutenkaan, maastoiltu ja menty kentällä. Iida on käynyt jokusen kerran mutta heillä on ponin kanssa pientä ongelmaa johtuen varmasti vain siitä, että kun ei poni "tunne" häntä niin hyvin, kun ovat olleet tekemisissä ehkä kerran viikossa, ei aina sitäkään. Eevi siis keksii jossain vaiheessa kesken ratsastuksen alkaa kyttäilemään ja säpsymään puskia joissa lymyilee mörköjä (?) ja sinkoilee karkuun. Nämä mörköpuskat on hyvä sijoittaa keskelle pitkää sivua, niin ei ratsastaja voi edes jäädä jommallekummalle pääty-ympyrälle, koska ovela ja ääreisfiksu poni on tosiaan sijoittanut ne mörköpuskat niin, että kummallakin ympyrällä käydään riittävän lähellä sitä puskaa, niin että voi sinkoilla taas! Ja maisemat on tottakai myös kauniita ja niitä on hyvä ihailla välittämättä siitä mitä kuski selässä tekee tai on tekemättä.

Itselläni oli Eevin kanssa tätä kyttäilyongelmaa ehkä ensimmäisellä-toisella kerralla kun kentällä mentiin, mutta ne jäi hyvin äkkiä unholaan ja meillä hommat sujuu kuten pitääkin. Varmasti johtuu siitä, että olen alusta asti käynyt ponin kanssa myös vain seurustelemassa ja harjailemassa ja ehkä päästänyt kentälle irti. Tultiin siis ihan toisella tavalla tutuiksi kun en käynyt vain ratsastamassa.

Juoksutin tässä tällä viikolla yhtenä päivänä ponia liinassa ekaa kertaa. Hyvin pysyi ympyrällä, laukkakäskyt ei menneet perille ihan tosta vaan, mutta saatiin sitä laukkaa kuitenkin molempiin suuntiin :)

Hepat on olleet laitumilla jo jokusen päivän, sitä ennen tallinpitäjämme kuskaili niitä vihreälle siedättymään ja Eevi kyllä on sen näköinenkin että vihreällä on oltu... Aloitin sillä myös 18.5. Lugolin jodi-kuurin joka piti aloittaa siten että 7 päivän ajan annetaan 15 tippaa päivässä. Tänään Eevi sai viimeisen satsin ja tästä eteenpäin kolmen viikon välein aina sunnuntaisin tamma saa sen 15 tippaa leipäpalaan. Minkäänlaista hankaamista ei vielä ole ilmennyt, tässä onkin nyt pienet tutkailut menossa, josko Eevin kutina oliskin vaan kiimapissailusta johtuvaa. Sen häntääkin kun olen tutkiskellut, niin siitä on jouhet katkenneet enemmänkin sieltä "takapuolelta" alhaalta, ja sieltä iho myös hilseilee. Nämä selittävät sen, että kiimassa poni pissailee kovin ahkerasti ja iho sekä häntäjouhet ovat ärtyneet siitä ja jos poni on hangannut häntäänsä sieltä alta sen takia kun on pissa poltellut ja kutittanut. Vielä pitäisi oikea pesuaine ja mahdollinen hoitava rasva löytää sille iholle jotta saa ruodon kuntoon ja hännän kasvamaan kauniiksi :) Hyvä alku siinä on.

Tänään meillä oli Pauliina Palin pitämässä toista kertaa valmennusta. Eilen menin illalla kentällä ja otettiin vähän temponvaihtelua askellajin sisällä. Ravissa suht ok, laukassa... No ei niinkään :D Kuinka sattuikin, että tänään oli tunnilla aiheena ravin kokoaminen! Eilen siis ikäänkuin vähän alustin tätä hommaa sillä ravin säätelyllä. Eevin mielestä tosin tuo kokoamistouhu oli ihan ääreistyhmää, johtuen varmasti siitäkin ettei sillä ehkä ole lihaksisto ihan niin hyvä kokoamista ajatellen. Oli suustaan aika vahva, veti jonkun verran vastaan mutta tuli niitä onnistumisiakin. Iida oli katsomassa tuntia ja napsi muutaman kuvankin, aurinko vaan paistoi aivan väärästä suunnasta eikä sinne kentälle tietenkään voinut tulla haahuilemaan ja kuvaamaan.

Loppulaukkaa.

RANKKAA!

Valkun jälkeen odoteltiin reilu tunti, Eevi pääsi pieneen ruohotarhaan syömään ja odottelemaan vuoroaan hierontaan :) Lapojen edessä epäkäslihaksen yhteydessä jumitusta ja näitä lihaksia pitäisi itsekin hoitaa ja hieroa. Myös kupeiden kohdalla jumia vähän enemmän ja niihin auttaa takajalkojen venytys taakse. Muuten kuulemma paljon paremmassa kunnossa kuin viimeksi :) Tästä on taas hyvä jatkaa! Itselleni iski laiskuus ja nousin korokkeelta selkään ja ratsastin ponin laitumelle takaisin. Ja koska nyt on vapaapäivä, niin ehdinhän istahtaa äidin luona läppärillekin ja ladata kuvat sekä päivittää vähän blogia. On ne raipaniskut silti ihan ansaittuja.